SONKAJANRANNAN PYHÄN PROFEETTA HANNAN JA JUMALANÄIDIN KUOLONUNEEN NUKKUMISEN KIRKKO

Pyhän Hannan kirkolla on hieman erikoinen sijainti Vaara-Karjalan maisemassa. Vaarojen välissä kauniin järven rannalla sijaitseva kirkko yllättää matkailijan. Nykyään hiljainen Sonkajanranta oli aikoinaan merkittävä kylä sen tarmokkaan opettajansa Johannes Karhapään vuoksi. Kirkon rahoittaja oli kauppias P.F. Nesterov.

Kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotuvantie 3, 82815 Joensuu.

Lisää Joensuun ortodoksisen seurakunnan toiminnasta löytyy nettisivuilta: https://ort.fi/joensuu/

Kirkko valmistui 1915. Sitä edelsi Karjalan veljeskunnan perustama koulu, joka perustettiin 1908. Koulu sijaitsi kirkon vieressä. Koulun perustaminen osui aikaan, jolloin sekä venäläiset että suomalaiset kilpailivat karjalaisten valistamisesta. 1900-luvun alussa Karjalaan perustettiin kymmeniä kouluja. Osa niistä oli Suomen senaatin ylläpitämiä, osa Venäjän kansanvalistusviraston rahoittamia ja Karjalan veljeskunnan organisoimia kouluja. Sonkajanrannan koulu oli venäläisistä kouluista läntisin. Kouluista puhuttiin venäläistämiskouluina, joskin Sonkajanrannan koulussa opetuskielenä oli suomi.

Pieni ja syrjäinen pyhän Hannan kirkko joutui unholaan moneksi vuodeksi, kunnes sen arvo jälleen ymmärrettiin 1970-luvun lopulta lähtien.

Kirkon ikoneista hienoin on kalenteri-ikoni ikonostaasin vasemmalla puolella. Siihen on kuvattu kuukauden pyhät syyskuusta elokuuhun.

Pyhien Sergein ja Hermanin painokuvaikoni on saanut järjestysnumerokseen 1. Sonkajanrannan nuorisoseuran kalusteluettelossa. Käsiala on todennäköisesti Johannes Karhapään.

Sonkajanrannan kirkosta on perimätiedon mukaan viety esineistöä muihin kirkkoihin. Petserin pyhien painokuvakokoelma löytyi kirkon omasta varastosta.

Profeetta Hannan päivää edeltää kirkkovuoden suuri juhla eli Kristuksen temppeliintuominen (2. helmikuuta). Kirkossa on hieno temppeliintuomisen ikoni eli "kohtaaminen temppelissä".

Kirkon vieressä seisova, ikonimaalari Petros Sasakin vuonna 1988 suunnittelema sovinnonristi kertoo paikan historiasta. Johannes Karhapää joutui sisällissodan uhriksi, ja hänet teloitettiin sisällissodassa huhtikuussa 1918 ilman oikeudenkäytiä. Valkoiset syyttivät häntä yhteistyöstä venäläisten virkamiesten kanssa. Karhapää ei liene ollut sen enempää valkoinen kuin punainenkaan, mutta kannatti tsaarinvaltaa niin kauan kuin se oli Sonkajanrannan koulun toiminnan kannalta hyödyllistä. Sovinnonristi luo sovintoa menneiden ratkaisujen kanssa. Vuonna 2019 Johannes Karhapää kanonisoitiin nimellä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Hänen muistopäiväänsä vietetään vuosittain 8.maaliskuuta. Pyhän muistolle perustettiin myös seura vuonna 2020.