Enkelvoimien muistelemisella on kirkossa pitkät perinteet. Tavan vakiinnutti Laodikeassa 300-luvun alussa kokoontunut paikallinen kirkolliskokous.
Päätös oli merkittävä, sillä enkelit olivat sekoitettavissa jonkinlaisiin puolijumalallisiin olentoihin – mikä olisi merkinnyt asteittaista polyteismia – tai mytologisiin aineettomiin voimiin, mikä olisi puolestaan merkinnyt että kristinusko oli vain yksi uuden asun omaksunut mysteerikultti.
Jo muistopäivän valinta osoittaa, miten kiinteästi enkelit liittyvät raamatulliseen ja aitoon kristilliseen uskonnäkyyn. Kahdeksas päivä on symbolinen, Kristuksen toista tulemista merkitsevä päivä seitsemän luomispäivän jälkeen. Yhdeksäs kuukausi (vuosi vaihtui tuolloisen ajanlaskun mukaan maaliskuussa) muistutti puolestaan enkelien yhdeksänportaisesta hierarkiasta.
Enkelit ovat Jumalan sanansaattajia ja evankeliumin julistajia. He ovat mukana Raamatun tärkeissä tapahtumissa sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Ylienkelit kuvataan ikoneissa siivekkäinä nuorina miehinä yllään diakonin jumalanpalveluspukua muistuttava vaate. Ylienkelit painavat ihmissieluun jumalallisen leiman, joka valaisee ihmisen ymmärrystä. Näitä enkeleitä kutsutaan usein myös vanhalla nimellä arkkienkeleiksi eli sotajoukkojen johtajiksi. Dionysios Areiopagian teoksessa arkkienkeleitä sanotaan olevan seitsemän. Enkeleitten nimiä ei ole laajalti mainittu Raamatussa. Mikaelin ja ja Gabrielin nimet tulevat Raamatussa esiin muutamaan kertaan. Muita ylienkeleitä, joiden nimet tunnetaan perimätiedon perusteella, ei mainita nimeltä Raamatussa. Traditio tuntee kaikkien ylienkeleiden nimet: Mikael, Gabriel, Rafael, Uriel, Barachiel, Salafiel ja Jehudiel. Myös langennut enkeli Saatana kuului aikanaan ylienkelien joukkoon.
Käytännössä jokaisessa ortodoksisessa kirkossa ovat ikonostaasiin kuvattuina ylienkelit Mikael ja Gabriel. Kirkkosalista katsottuna ylienkeli Gabriel on yleensä kuvattu vasempaan ja Mikael oikeaan sivuoveen. Enkelit ovat sanansaattajia, lähettiläitä. Tätä kuvaa hiuksia sitova nauha, sandaalit ja kädessä oleva sauva. Kädessään heillä on Kristuksen monogrammi, IC XC. Näin he kuljettavat sanaa. Heidän päällysviittojensa ja alusviittojensa, kitonien, värit ovat vastakkaiset. Gabrielilla on punainen alusviitta ja vihertävänsininen päällysviitta. Mikaelilla on päinvastoin.
Tämän hierarkian ylin enkeli on Mikael (hepreaksi: מיכאל, latinaksi: Michael), jonka nimi merkitsee suomeksi ”sitä, joka on Jumalan kaltainen”. Mikaelin tehtäviä ovat perimätiedon mukaan erilaiset välitystehtävät ihmisiltä Jumalalle. Mikaelin katsotaan olevan enkeleistä se, joka johdattaa sielut taivaaseen. Pyhältä ylienkeli Mikaelilta pyydetään esirukouksia etenkin vihollisten tunkeuduttua omalle alueelle ja sisällissotien uhatessa. Kirkko näkee Mikaelin erityisesti Vanhassa testamentissa ilmestyneenä ja sen tapahtumiin vaikuttaneena enkelinä, eräänlaisena Jumalan enkeljoukkojen ylipäällikkönä. Danielin kirjassa Mikael, enkeliruhtinas, auttaa ja suojelee useamman kerran. Kirkkoisät ovat lisäksi yhdistäneet ylienkeli Mikaelin ainakin seuraaviin Vanhan testamentin tapahtumiin:
Uuden testamentin ajalta kirkkoisien keromuksista löytyy ainakin yksi tapahtuma, joka yhdistetään ylienkeli Mikaeliin:
Ikonografiassa Mikael esitetään usein sotilaallisesti, kädessään sekä arvovaltaa että toimintaa ilmaiseva miekka. Toisessa kädessä hän saattaa kantaa kilpeä, taatelipuun oksaa, keihästä, kirjekääröä tai valkoista lippua (jossa on yksi punainen risti). Joissakin ikoneissa ylienkeli Mikael (tai myös ylienkeli Gabriel) pitää toisessa kädessään maata kuvaavaa palloa ja toisessa sauvaa.
On olemassa myös erikoisia ikoneja, joissa Mikael on kuvattu seisomassa vaakasuoran ihmisvartalon päällä pitäen vasenta kättä ylhäällä ja kädessä on pieni lapsen kuva. Ruumis kuvaa ihmistä hänen kuolemansa hetkellä ja lapsen kuva hänen sieluaan, jonka Mikael johdattaa taivaaseen. Tämän ikonin tarina perustuu siis tuohon jo edellä mainittuun Mikaelin tehtävään ylienkelinä.
Slaavilaisessa ikoniperinteessä Mikael puetaan useimmiten punaiseen asuun. Usein Mikael polkee vielä jaloissaan paholaista, joka joskus kuvataan lohikäärmeenä. Tämä kuvaa sitä, että Mikael tulee olemaan suuressa osassa taistelussa Saatanaa eli Samaelia vastaan.
Pyhälle ylienkeli Mikaelille on pyhitetty lukuisia ortodoksisia kirkkoja ja muiden muassa Mikkelin kaupunki ja Mikkelin ortodoksinen pääkirkko Etelä-Savossa ovat saaneet nimensä ylienkeli Mikaelin mukaan. Luterilaisessa kirkossa oli alkuaan erityinen mikkelinpäivä 29.9., mutta päivän luonne on muuttunut aikojen saatossa ja siitä on nykyisin tullut kaikkien enkelien päivä ja sitä vietetään 29.9. tai sitä seuraavana sunnuntaina.
Ylienkeli Gabrielin nimi on käännetty suomeksi merkityksissä: Jumalan mies sekä Jumala on voimani. Häneen on liitetty myös sanonta Jumalan vasen käsi. Hänelle on annettu perimätiedossa erilaisia tehtäviä, kuten sanansaattajan tehtävät. Hän oli se enkeli, joka ilmoitti Elisabethille Johannes Kastajan ja Neitsyt Marialle Kristuksen syntymästä. Epäilevälle pyhän Johanneksen isälle, Sakariakselle enkeli sanoo (Luuk.1:19): "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa." Vanhassa Testamentissa Gabriel ilmestyy Danielille useammankin kerran.
Perimätiedon mukaan ylienkeli Gabriel identifioidaan lisäksi useissa Raamatun tapahtumissa, joissa ei varsinaisesti mainita enkeliä tai sanansaattajaa nimeltä. Tällaisia ovat esim. ilmoitus Joakimille ja Annalle Jumalansynnyttäjän syntymisestä, ilmoitus Jumalansynnyttäjän aviopuolisolle Joosefille Marian raskaudesta, ilmoitus Kristuksen syntymästä paimenille Beetlehemin kedolla. Näiden lisäksi Gabriel liitetään vielä Kristuksen kärsimyksen ja ristiinnaulitsemisen ajan tapahtumiin. Hänen sanotaan olleen se (Mark.14:51-52) "Jeesuksen mukaan lähtenyt nuori mies, jolla ei ollut yllään muuta kuin pellavainen vaate, ja joka otettiin kiinni, mutta hän riistäytyi vaatteestaan ja pakeni alasti." Lisäksi Gabrielin sanotaan olleen sen, joka ilmoitti mirhantuojanaisille Kristuksen haudalla hänen ylösnousemisestaan.
Ikoneissa ylienkeli Gabriel kuvataan usein Jumalansynnyttäjän ilmestyksen ikonin yhteydessä Jumalan sanansaattajana. Gabrielin on sanottu puhaltavan aikanaan viimeisenä päivänä tuomiopäivän pasuunaan ilmoittaen Kristuksen toisesta tulemisesta. Enkelin kuvaaminen yksinään on vaikeaa, sillä enkelillä ei ole inhimillistä muotoa. Joka tapauksessa Gabriel kuvataan usein pukeutuneena sinisiin tai valkoisiin vaatteisiin. Hän pitää kädessään joko liljaa (etenkin Jumalansynnyttäjän ilmestyksen ikonissa) tai trumpettia (tuomiopäivän pasuunaa), loistavaa lyhtyä (sanansaattajan ominaisuudessa), paratiisin puun oksaa (lehvää) tai keihästä (oikeassa kädessään) ja peiliä (vasemmassa kädessään) - peiliä, joka on tehty arvokkaasta korukivestä, jaspiksesta ja johon on kuvattu X-kirjain (tai XP) kuvaamaan Kristuksen nimeä (kreikan kielen sanasta Xristos - Kristos).
Ylienkeli Gabrielia pidetään mm. perhettä tai adoptiota suunnittelevien perheiden taivaallisena suojelijana ja roomalaiskatolisessa kirkossa ylienkeli Gabrielista on tuon sanansaattajaominaisuutensa tähden tehty paavin toimesta erityisesti toimittajien taivaallinen suojelija. Hänet on mainittu myös toisinaan taiteilijoiden suojelijana sekä totuuden etsijöiden ohjaajana.
Ylienkeli Rafael esiintyy deuterokanonisen Tobitin kirjan luvuissa 3 – 12. Tobitin (’’Tobiaksen, Tobian tai Tobiaan’’) kirja on matkakertomus, joka samalla kuvaa hengellistä kilvoittelua. Rafael esiintyy nuoren miehen hahmossa nimellä Asarja, jonka Tobitin poika Tobia palkkaa oppaakseen ja matkakumppanikseen. Vasta heidän palattuaan matkalta ylienkeli Rafael paljastaa todellisen identiteettinsä:
Jumala lähettää ylienkeli Rafaelin auttamaan sokeaa Tobitia ja Saaraa, joka ei halua enää elää, koska paha henki Asmodaios on surmannut kunkin hänen seitsemästä aviomiehestään hääyönä, heti kun he lähestyivät morsianta. Tobit ja hänen sukulaisensa Saara, jotka eivät vielä tunne toisiaan, rukoilevat apua Jumalalta ja Rafaelin avulla Saara vapautuu vainoajastaan Asmodaioksesta. Tobitin poika Tobia ottaa Saaran vaimokseen. Tobit saa näkönsä takaisin ja he kaikki ylistävät Jumalaa.
Ylienkeli Rafaelista kerrotaan myös monissa muissa juutalaisissa kirjoituksissa. Heenokin kirjassa, joka ei kuulu kanonisiin teksteihin, ylienkeli Rafael Jumalan käskystä kahlehtii demonin. Rafaelin tehtävänä on Heenokin kirjan mukaan parantaa ihmisten sairauksia ja haavoja. Nimi Rafael tarkoittaakin Jumala parantaa. Häntä pidetään myös matkustavien suojelijana.
Ikoneissa Rafael esiintyy harvoin yksin. Tavallisesti hänet kuvataan yhdessä Mikaelin ja Gabrielin tai kaikkien ylienkelien kanssa siivekkäänä nuorena miehenä yllään diakonin jumalanpalveluspukua muistuttava vaate, toisessa kädessään sauva ja toisessa kilpi, jossa on risti.
Ylienkeleiden tropari:
"Oi taivaallisten voimien johtajat, | teitä me kelvottomat aina ahkerasti anomme, | että rukouksillanne suojelisitte meitä | kätkien aineettoman kunnianne siipien alle | meidän hartaasti eteenne langetessa ja anoessa: | Päästäkää meidät hädästä, || oi ylhäisten voimien päämiehet."