Pohjois-Karjalan kirkot ja tsasounat

Karjalaiseen hurskausperinteeseen kuuluivat jumalan palvontapaikat jo pakanallisella ajalla. Kun karjalaiset liittyivät vähitellen idän kulttuuripiiriin ja Novgorodin keskusvallan alaisuuteen, myös kirkollinen organisaatio alkoi vahvistua. Vanha pakanallinen uskomusmaailma muuttui vuosisatojen aikana kristilliseksi. Karjalaiset omaksuivat kristinuskon ortodoksisessa muodossa vähitellen keskiajalla.

Novgorodin hallintoalue jaettiin hallinnollisesti viidenneksiin. Termi ”viidennes” otettiin käyttöön, kun Moskova valtasi Novgorodin 1478. Käkisalmen lääni, eli Laatokan Karjala ja nykyinen Suomen puoleinen Pohjois-Karjala muodostivat ”Vatjan viidenneksen”. Viidennekset jaettiin pogostoihin eli veronkantopiireihin. Nykyinen Pohjois-Karjala oli niistä pohjoisin. Siitä muodostettiin Ilomantsin pogosta, johon kuului melkein koko nykyinen Pohjois-Karjala.

Kirkkoja ja tsasounia rakennettiin eri puolille pitäjää 1500-luvulla. Ensimmäinen varma maininta pohjoiskarjalaisesta pyhäköstä on Vatjan viidenneksen verokirjasta vuodelta 1500. Sen mukaan nykyisen Ilomantsin Pappilanvaaran laella komeili pieni ortodoksinen pyhän Elian kirkko.

Tsasounakulttuuri

Tsasouna kuuluu perinteiseen karjalaiseen ortodoksiseen kylämaisemaan. Kappeli tehtiin yleensä hirsistä. Se oli kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana läpi kirkkovuoden. Tsasounista tehtiin myös lujarakenteisia, koska Jumalalle haluttiin tehdä parasta, mitä pystyttiin. Kappeli sisustettiin myös parhain mahdollisin materiaalein. Siksi kappelin arvokkain paikka eli päätyseinä joskus tapetoitiin, jos tapettipaperia oli tarjolla. Tapetti oli harvinaista tavallisissa pienviljelijöiden maataloissa vielä 100 vuotta sitten. Pyhäinkuvia eli ikoneja tuotiin tsasouniin yhteistä rukousta varten, joten ikonien kirjo oli suuri.

Seurakunnan pappi kävi kylässä harvoin, ehkä vain kerran vuodessa. Väliaikoina kyläläiset pitivät yllä liturgista vuosirytmiä omin voimin. Maallikot toimittivat niin sanottuja hetkipalveluksia ympäri vuoden. Sana tsasouna tulee vanhasta venäjän kielestä, ja tarkoittaa hetkipalveluspaikkaa. Joku kylän luottohenkilö valtuutettiin lukemaan lukuosuudet. Laulutaitoiset lauloivat kuoro-osuudet niin kuin taisivat.

Tsasounat kuuluivat siis karjalaisten jokapäiväiseen uskonnonharjoittamiseen. Kun Käkisalmen lääni joutui Ruotsin vallan alaisuuteen 1618, myös ortodoksien uskonnollisuuteen alettiin kiinnittää huomiota. Vuoden 1750 paikkeilla antoi maaherra Jacob Henrik Wrede määräyksen, että kaikki tsasounat oli hävitettävä, koska niissä toimitetut vainajain muistelupalvelukset liitettiin taikauskoon.

Ruotsi-Suomen hallinto määräyksen, että uusia tsasounia ei saanut enää rakentaa, ja jäljellä olleet piti tuhota. Siinä menetettiin monta vanhaa tsasounaa. Porvoon tuomiokapituli määräsi, että jumalanpalveluksia saatiin viettää vain varsinaisissa ja ”virallisissa” kirkoissa, ja kuolleet tuli haudata virallisiin hautausmaihin.

Ilomantsin vanhat tsasounat

Tsasounia rakennettiin virkavallan kielteisestä suhtautumisesta huolimatta, ja monesti salaa. Niitä rakennettiin Koveroon ja Melaselkään. Nykyään nuokin vanhat tsasounat ovat jo tuhoutuneet.

Suomen kuuluisin tsasouna on Ilomantsin Hattuvaaran pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty tsasouna. Se lienee rakennettu 1790-luvulla. Hattuvaaran tsasounaa on tutkittu paljon. Se noudattaa tyylillisesti, salvoksiltaan ja rakenteeltaan tarkasti Äänisen alueen kyläkappeleiden muotokieltä. Rakennustekniikka on itäkarjalainen. Se on Suomen vanhin jatkuvassa käytössä ollut tsasouna. Perimätiedon mukaan Hattuvaaran tsasouna purettiin Suomen sodan aikana 1808, ja hirret numeroitiin. Kun levoton aika oli ohi, tsasouna koottiin uudelleen numeroitujen hirsien perusteella.

Hattuvaaran tsasounan vuosipäivää eli praasniekkaa vietetään apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä, 29.6. Pyhäkön osoite on Hattujärventie 1, 82967 Hattu.

Vanhassa Sonkajan kylässä oli pitkä tsasounaton kausi, ennen kuin nykyinen Pyhän Ristin tsasouna valmistui 1998. Vanha Sonkajan tsasouna sijaitsi Sonkajajärven rannalla 1700-luvun loppulle saakka. Uusi tsasouna sijaitsee erittäin kauniilla paikalla osoitteessa Issakantie 113b, 82915 Sonkaja.

Jälleenrakennuskausi

Ortodoksisen kirkon jälleenrakennuskaudella 1950–1960 -luvuilla rakennettiin useita tsasounia Pohjois-Karjalaan. Ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennus toteutettiin Suomen valtiovallan rahoituksella.

Tsasounat saivat nyt aivan uuden merkityksen ja tehtävän paikallisen ortodoksisen väestön jumalanpalvelusperinteen jatkumossa. Kirkon rakentaminen oli kallista, joten monesti tyydyttiin pienempään pyhäkköön, tsasounaan. Usein puhuttiin rukoushuoneesta.

Sellainen rakennettiin Ilomantsin Mutalahteen 1961. Mutalahden rukoushuone jatkaa entistä Melaselän tsasounan perinnettä, joten sekin pyhitettiin Jumalanäidin syntymän muistolle, jonka juhlapäivää vietetään 8.9. Mutalahden rukoushuoneen osoite on Mutalahdentie 238, 82900 Ilomantsi.

Ilomantsin Huhuksen tsasouna valmistui 1964. Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi pyhitetty kappeli sijaitsee osoitteessa Huhuksentie 31, 82900 Ilomantsi.

Parppeinvaaran runokylässä on Kaikkien pyhien tsasouna, joka valmistui 1980. Vuosijuhlaa vietetään viikko helluntain jälkeen. Tsasouna on rakennettu tarkasti Korpiselän Tolvajärven tsasounan muotokieltä noudattaen. Tsasouna sijaitsee osoitteessa Parppeintie 4, 82900 Ilomantsi.

Pohjois-Karjalan ortodoksisuuden toinen keskuspaikka on vanhastaan ollut Liperin Viinijärven ympäristö, eli Taipaleen ortodoksinen seurakunta. Sen vanhin tsasouna on pyhän profeetta Elian tsasouna Sotkumassa vuodelta 1914. Kappelin osoite on: Malanintie 4, 83750 Sotkuma.

Jälleenrakennuskaudella rakennettiin Outokumpuun Pyhän Hengen tsasouna vuonna 1954. Pyhäkkö on nykyään kirkko. Sen osoite on: Kirkkopolku 3, 83500 Outokumpu.

Liperiin valmistui pyhän apostoli Andreaksen kappeli 1973. Ortodoksiseen muotokieleen peilattuna arkkitehtuurisesti poikkeuksellinen tsasouna sijaitsee osoitteessa Tsasounakuja 1, 83100 Liperi.

Lieksan tsasounat

Lieksan alueen ortodoksisuus on myös vanhaa. Nykyään Lieksan ortodoksit kuuluvat Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Lieksan vanhin ortodoksinen pyhäkkö on kirkkopuiston Kristuksen kirkastumisen tsasouna.

Lieksan Viekijärvellä on pyhän Nikolaoksen tsasouna osoitteessa: Kannelkoskentie 3, 81860 Viekijärvi.

Vuonisjärvellä on Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna osoitteessa: Kylätie 5, 81560 Lieksa.

Konevitsalaisen Jumalanäidin ikonin tsasouna sijaisee Lontsinniemessä. Tsasounan osoite on Viensuuntie, 81820 Lieksa.

Joensuun ortodoksisen seurakunnan muut tsasounat

Joensuun ortodoksinen seurakunta erotettiin Taipaleen seurakunnasta 1890-luvulla. Nykyään Joensuun seurakunta on Suomen toiseksi suurin ortodoksinen seurakunta. Tsasounia seurakunnassa on useita.

Petravaarassa Tohmajärvellä sijaitsee pyhän Andreas Kreetalaisen tsasouna osoitteessa Petravaarantie 480, 82685 Littilä.

Pyhän Ristin tsasouna rakennettiin Joensuun ortodoksiselle hautausmaalle. Temppelijuhlaa vietetään Pyhän Ristin päivänä 14.9.

Enossa sijaitsee Kristuksen kirkastumiselle pyhitetty tsasouna osoitteessa Tornitie 8, 81200 Eno.

Kiihtelysvaaran Valkeavaarassa on Pyhän Georgios Voittajan tsasouna (rak. 1997). Tsasounalle pääsee Uskalintieltä Vatalantien kautta. Erämaapyhäkön koordinaatit ovat 62.3729400, 30.3510400.

Pyhäselän Hammaslahdessa kuutostien varrella sijaitsee Pyhän Johannes Kastajan tsasouna. Sen osoite on: Rekivaarantie 24, 82200 Hammaslahti.

Joensuun Heinävaarassa on Kristuksen käsittätehdyn ikonin tsasouna osoitteessa Heinävaarantie 140, 82110 Heinävaara.

Joensuun Saarivaarassa sijaitsee Kristuksen kirkastumisen tsasouna osoitteessa Hoilolantie 42, 82730 Tuupovaara.

Vanha ortodoksinen Koveron kylä sai tsasounan, kun kirjailija Elina Karjalaisen tsasouna siirrettiin sinne 2000-luvulla. Pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna sijaitsee osoitteessa: Töriseväntie 1, 82710 Kovero.

Nurmeksen seurakunnan tsasounat

Nurmeksen alueelle siirrettiin karjalaisia siirtolaisia erityisesti Suojärven pitäjästä. Vahvasta ortodoksisuudesta kertoo seurakunnan monet tsasounat.

Bomban karjalaiskylä rakennettiin vanhaa karjalaista arkkitehtuuria noudattaen. Karjalaiseen kylään kuului myös tsasouna. Bomban tsasouna pyhitettiin Valamon pyhien isien Sergein ja Hermanin nimiin. Tsasounan katuosoite on Suojärvenkatu 1, 75500 Nurmes.

Pellikanlahdessa sijaitsee Konevitsalaisen Jumalanäidin ikonin tsasouna. Tuo ikoni on Suomen ortodoksisen kirkon tärkein hengellinen aarre. Se sijaitsee Valamon luostarissa Heinävedellä. Tsasounan osoite on Pellikanlahdentie 10, 75500 Nurmes.

Herran äidinäidin, pyhän Annan tsasouna sijaitsee osoitteessa Kuopiontie 260, 75500 Nurmes.

Juuan pyhän profeetta Elian tsasouna sijaitsee osoitteessa Laurilantie 9, 83900 Juuka.

Juuan Pyötikössä toimi aikoinaan vanhauskoinen yhteisö. Paikalle rakennettiin myöhemmin Ristin ylentämisen tsasouna. Se sijaitsee Kojonniementie 310b, 83900 Juuka.

Keski-Vuokossa on Kristuksen kirkastumisen tsasouna osoitteessa Keski-Vuokontie, 83900 Juuka.

Valtimon Rasimäessä toimii Pyhän Johannes Kastajan tsasouna osoitteessa Rasimäentie 631, 75700 Valtimo.

Rasimäen Erakkolan yhteyteen on rakennettu Pyhän Ristin ylentämisen ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasouna. Osoite on Rasimäentie 521, Rumo.

Vastimossa on Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna osoitteessa Vastimontie 30, Nurmes.

Paalasmaan Pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna on osoitteessa Arvinniementie 106, Juuka.

Tuopanjoella sijaitsee Jumalansynnyttäjän Tihviniläisen ikonin tsasouna osoitteessa Tuopanvaarantie 250, Juuka.

Pohjois-Karjalan ortodoksiset kirkot

Ilomantsin kirkko

Ensimmäinen merkintä Ilomantsin pogostasta ja sen Elian kirkosta on vuodelta 1500, jolloin veronkerääjä Dimitri Kitajev merkitsi luetteloonsa Elian kirkon ja papin pellon Ilomantsin Pappilanvaaralla. Pelto oli tiettävästi Pohjois-Karjalan ensimmäinen pelto. Kaikki muut muinaiset pogostat jäivät rajanvedossa Neuvostoliiton puolelle 1940. Ilomantsi onkin Suomen ainoa pogosta.

Ensimmäiset ortodoksiset kirkot sijaitsivat tuolla kylän arvokkaimmalla paikalla aina heinäkuun 26. päivään 1794 saakka, jolloin nousi ukkosmyrsky. Salama iski ensin luterilaisen kirkon kellotapuliin, joka oli vaaran korkeimmalla paikalla. Siitä palo levisi koko kirkkoon. Koska ortodoksinen kirkko oli vain 9 metrin päässä luterilaisesta, molemmat kirkot paloivat samana yönä.

Seuraava ortodoksinen pyhän Elian kirkko rakennettiin nykyisen Ilomantsin sankarihautausmaan kohdalle 1798. Nykyinen luterilainen kirkko rakennettiin 1796.

Elian kirkko oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Pian sen katto vuoti ja seinät pullistelivat. Seurakuntalaiset halusivat kunnon kirkon. 1842 tilattiin jopa piirustukset uutta kirkkoa varten. Piirustusten mukaan kirkosta olisi tullut klassista tyyliä edustanut kivikirkko. Seurakunnalla ei kuitenkaan ollut varaa uuteen kirkkoon, vaan oli tyydyttävä vanhan korjaamiseen.

Vasta vuosisadan lopulla, 1891, uusi kirkkohanke lopultakin toteutui. Ilomantsin ortodoksinen pyhän Elian kirkko lienee jo kuudes ortodoksinen kirkko paikkakunnalla.

Kirkon suunnitteli arkkitehti Dimitri Sadovnikov. Kirkko edustaa myöhäistä klassistista tyyliä. keskilaivan keskuskupolia ympäröi neljä pienempää kupolia, joita voidaan pitää neljän evankelistan symboleina.

Ilomantsin Elian kirkko on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Käyntiosoite on: Kirkkotie 15, 82900 Ilomantsi. Kirkko on avoinna sovitusti ympäri vuoden, ja kesäkuukausina päivittäin. Pyhäkön vuosijuhlapäivää eli Iljan praasniekkaa vietetään 20.7.

Taipaleen seurakunnan kirkot

Ilomantsin seurakunnasta erosi Taipaleen seurakunta 1500-luvun aikana. Seurakunnan ensimmäiset pyhäköt sijoittuivat Taipaleenjoen varrelle. Nykyinen Taipaleen ortodoksinen Jumalanäidille pyhitetty kirkko valmistui vuonna 1906. Sitä edelsi pyhän Nikolaoksen kirkko, jonka kivijalan voi nähdä nykyisen kirkon edustalla. Taipaleen pyhän Neitsyt Marian Tihvinäläisen ikonin kirkko sijaitsee osoitteessa Viinijärventie 8, 83400 Viinijärvi. Kirkko on poikkeuksellisen kaunis puukirkko.

Tyyliltään Viinijärven kirkko on jugend-vaikutteinen. Kirkko rakennettiin pääosin pietarilaisen kauppiaan Ivan Strevskovin lahjoituksen turvin. Rahoittaja halusi kirkosta Tihvinäläisen ikonin kirkon.

Toinen monella tavalla merkittävä ortodoksinen kirkko Taipaleen seurakunnassa on Polvijärven Pyhän Johannes Kastajan kirkko. Monet sanovat sitä Pohjois-Karjalan kauneimmaksi kirkoksi. Arkkitehtuurissa yhdistyy ilmavuus ja vahva sanoma. Se vihittiin käyttöön heinäkuussa 1914. Polvijärven kirkon osoite on: Haavikontie 31, 83700 Polvijärvi.

Joensuun seurakunnan kirkot

Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkko valmistui 1887. Sen muotokieli puuleikkauksineen on voimakkaasti karjalainen. Valmistuessaan kirkko kuului Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan. Kirkon osoite on Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu.

Toinen Joensuun seurakunnan vanhoista kirkoista on Sonkajanrannan Pyhän profeetta Hannan ja Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen kirkko. Kirkko nousi paikalle aktiivisen opettajan Johannes Karhapään myötävaikutuksella. Hänet teloitettiin sisällissodan aikana 1918. Johannes kanonisoitiin pyhäksi vuonna 2019 nimellä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Kaunis kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotuvantie 3, 82730 Tuupovaara.

Kolmas Joensuun kirkoista on Hoilolan pyhän Nikolaoksen kirkko, joka valmistui jälleenrakennuskaudella. Hoilola on vanhaa Korpiselkää, josta pääosa jäi rajan vedossa Neuvostoliitolle. Hoilolan kirkko sijaitsee osoitteessa: Tsiikontie 6a, 82760 Hoilola.

Neljäs kirkko sijaitsee Kiteellä. Se pyhitettiin Pyhälle Kolminaisuudelle ja pyhälle Nektarios Eginalaiselle. Uudehko kirkko sijaitsee osoitteessa Valamontie 4, 82500 Kitee.

Viides Joensuun kirkosta on Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko Kontiolahdella. Se rakennettiin alun pitäen tsasounaksi, mutta pyhäkkö vihittiin kirkoksi vuonna 1985. Kirkko on Erkki Helasvuon suunnittelema. Kirkko sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 53, 81100 Kontiolahti.

Kontiolahden Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko. Kuva: ort.fi/ Ari Savinainen

Lieksan kirkko

Merkkejä Pielisen-Karjalan ortodoksisuudesta on jo 1500-luvulta. Uuden alun se sai, kun Lieksan alueelle sijoitettiin ortodoksisia siirtolaisia toisen maailmansodan jälkeen. Lieksan ortodoksinen pyhän profeetta Elian kirkko valmistui jälleenrakennuskaudella 1960. Seurakuntaliitoksessa Lieksan ortodoksit liitettiin Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan 2015. Lieksan kirkko sijaitsee osoitteessa Iljankatu 14, 81700 Lieksa.

Nurmeksen seurakunnan kirkot

Nurmeksen Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin jälleenrakennuskaudella. Seurakunta perustettiin 1.1.1950. Ortodoksisuutta on kuitenkin Pielisen-Karjalan alueella ollut jo ainakin 1500-luvulta lähtien. Kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 31, 75500 Nurmes.

Seurakunnan toinen kirkko on Valtimolla. Pyhän Kolminaisuuden kirkko valmistui ensin tsasounaksi vuonna 1960, mutta muutettiin kirkoksi vuonna 2005. Se sijaitsee osoitteessa Lokkiharjuntie 42, 75700 Valtimo.

Juha Riikonen

TT, tutkija

Täydentänyt Eija Nuutinen