Hengen ja ruumiin ravintoa Pohjois-Karjalassa

Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Karjala jaettiin Ruotsin ja Venäjän vaikutuspiiriin. Valtiollinen jako merkitsi samalla uskonnollista jakoa; läntinen Karjala jäi roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin kun taas Karjalan itäosissa ortodoksinen uskonto säilytti valta-asemansa aina 1617 solmittuun Stolbovan rauhaan saakka, jolloin Ruotsin valtio alkoi työntyä itään päin. 1700-luvulle tultaessa paljon Karjalan alueen ortodoksiväestöä oli paennut Venäjälle ruotsalaisten harjoittaman vero- ja uskontopolitiikan tieltä. Yhtenäinen ortodoksinen ja karjalainen alue hajosi myös ruokatalouden osalta. Ainoastaan Raja- Karjalassa säilyi tiivis, ortodoksinen yhtenäiskulttuuri vuoteen 1940 saakka. Tämän lisäksi Pohjois-Karjalaan jäi kaksi tiiviimpää ortodoksikeskittymää Ilomantsiin ja Liperin Taipaleelle.

Ruokatottumukset ovat osa kulttuuria ja ne siirtyvät perheen sisällä uudelle sukupolvelle. Karjalassa idän kirkon traditio muovasi ruoka- ja tapakulttuuria satojen vuosien ajan. Lännestä tulleet luterilaiset, joita kutsuttiin Pohjois-Karjalassa ruotseiksi, toivat mukanaan omia tapojaan ja tottumuksiaan. Tyypillinen savolaisten mukanaan tuoma ruoka ovat savolaismalliset kukot, josta Pohjois-Karjalassa kehittyi rikas kukkoperinne. Pohjoiskarjalaiset hapattavat kukkojensa kuoritaikinaa enemmän kuin Savossa ja täytteenä on usein kalan lisäksi lihaa sekä lanttua tai perunaa.

Kirkon vaikutus yksittäisen ihmisen elämään oli ennen vanhaan huomattavasti suurempi kuin nykyään. Ortodoksisessa paastossa eli suuressa pyhässä pidättäydytään eläinkunnan tuotteista kuten lihasta ja maitotaloustuotteista. Vaikka kirkollisen paaston merkitys nykyihmisille onkin vähentynyt, voidaan kuitenkin sanoa, että idän kirkon paastosäännöt ovat vaikuttaneet karjalaiseen ruokakulttuuriin monella tavoin. Pohjoiskarjalaiselle keittiölle tyypilliset seikat kuten runsas ja monenkirjava kukko- ja piirakkaperinne, monipuolinen sienten, kasvisten ja kalan käyttäminen sekä imelletyt jauho- ja marjapuurot lienevät alkujaan olleet ortodoksisen paastokulttuurin ilmentymiä.

Pohjois-Karjalassa on nykyään erotettavissa kolme tiiviimpää ortodoksikeskittymää. Taipaleen ja Ilomantsin seudut edustavat vanhaa, pohjoiskarjalaista perinnettä. Ovathan molemmat seurakunnat ehtineet julistaa uskoaan jo viitisensataa vuotta. Ylä-Karjalan ortodoksisuus syntyi toisen maailmansodan jälkeen karjalaisväestön evakuoitumisen myötä.

Pohjois-Karjalassa matkaavat, idän kirkon perinteestä kiinnostuneet vieraat, löytävät seurakuntien pyhäköt ja niiden aukioloajat parhaiten seurakuntien kotisivuilta.

Ruumiin ravitsemisen helpottamiseksi olemme koonneet tähän esitykseen tietoja kuudesta ruokapaikasta, joiden läheisyydessä on ortodoksinen pyhäkkö. Näin matkaaja, oletpa yksin, kaksin tai ryhmässä voi koota retkensä oman maun mukaan.

Teatteriravintola

Paikka tunnetaan tasokkaana ja hyvämaineisena anniskelu- ja ruokapaikkana.

Teatteriravintola sopii monenlaisiin tilaisuuksiin. Teatteriravintola pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen monia erilaisia tiloja ja niiden yhdistelmiä lähes minkä tahansa tilaisuuden läpiviemiseen tyylikkäästi ja sujuvasti. Erilaisille ja erikokoisille tilaisuuksille löytyy juuri sopiva ympäristö ja tapahtumisen paikkaa voi jopa vaihtaa kesken illan.

Profiloituminen moderniksi, paikallisia pohjoiskarjalaisia makuja ja raaka-aineita hyödyntäväksi ruokaravintolaksi on viime vuosina noteerattu myös kansainvälisesti maakunnan kiinnostavampien ja tasokkaimpien ravintoloiden joukkoon.

Ravintolassa käytetään eri sesonkien korkealuokkaisia, kotimaisia raaka-aineita sekä lähialueen pientuottajien tuotteita. Ruokaa valmistetaan suurella sydämellä, ja se näkyy lautasella. Maku on tärkein. Teatteriravintolan á la carte -lista vaihtuu useaan kertaan vuodessa. Valmiiksi suunnitellut erikoismenut juomaehdotuksineen helpottavat ja ohjaavat asiakasta harmoonisiin makukokemuksiin. Esimerkkinä kuukausittain vaihtuva kolmen ruokalajin Karelia á la carte -menu. Halutessanne aterioida ennen teatteriesitystä, suosittelemme tekemään pöytävarauksen ja saapumaan paikalle puolitoista tuntia ennen näytöksen alkua. Näin saatte varmasti nauttia aterianne kaikessa rauhassa.

Herkullinen lounas on katettuna noutopöytään arkipäivisin. Valittavana on salaattibuffet, päivän keittolounas, maukas kasvisruoka, sekä päivittäin vaihtuva lämmin ruoka. Lisäksi tarjolla on keittiön impro-annos, johon kuuluu päivän keiton ja salaattien lisäksi pöytiin tarjoiltuna päivän impro-lautanen. Lounasvaihtoehtoihin sisältyy salaattipöytä, leivät, jälkiruoka ja kahvi.

Teatteriravintolalla on runsaasti kokemusta erilaisien tilaisuuksien järjestämisestä - hää- ja syntymäpäiväjuhlista sukutapaamisiin, tohtorinkaronkoista muistotilaisuuksiin. Teatteriravintolan ympäristö sopii poikkeuksellisella tavalla hyvin monenlaisiin tapahtumiin. Teatteriravintola on myös suosittu kokouspaikka. Merkittävä osa monipuolista palvelukokonaisuutta on ammattitaitoinen henkilöstö, joka osaa ja ymmärtää kunkin tilaisuuden luonteen asettamat vaatimukset.

Juhla- ja pitopalvelutoiminta on yksi vankka osaamisalueemme. Ammattitaitoinen henkilökuntamme hoitaa juhlat, olipa kyseessä sitten yritys- tai perhejuhla. Menun suunnittelussa otamme huomioon asiakkaan toiveet ja saat kauttamme myös astiat ja liinat.

Teatterin väliaikatarjoilun voi tilata ennakkoon ja saada sen näin valmiiksi katettuna pöytään. Tarjoilun voi tilata ennakkoon myös paikan päällä ennen esitystä Teatteriravintolan kahvilasta.

Yhteystiedot:

Joensuun Teatteriravintola

Rantakatu 20, 80100 Joensuu, puh. 010 231 4250.

E-mail: info@teatteriravintola.fi.

www.teatteriravintola.fi. Olemme Facebookissa.

4.4.2023: Valitettavasti Teatteriravintola ilmoittaa sulkevansa ovensa viimeistään 31.5.2023 tilan vuokrasopimukseen ja käyttöön liittyvien seikkojen vuoksi.

Kotileipomo ja kahvila Anna-Liisa Sorsa

Rypytämme rukiisen maukasta Liperissä!

Perinteisesti piirakat olivat Karjalassa pyhäpäivien ja juhlien herkkuja. Niitä tehtiin häihin, hautajaisiin ja talkoisiin, ja niitä vietiin rotinoiksi vastasyntyneen kotiin. Piirakat olivat karjalaisen elämäntavan erottamaton osa, nykyään ne ovat tulleet laajemminkin osaksi suomalaista ruokakulttuuria.

Kotileipomo Sorsa sijaitsee Suomen piirakkamaassa eli Pohjois-Karjalassa Liperin kunnassa. Yritys on perustettu vuonna 1968 Vaivioon nimella kotileipomo Liisa Ruokolainen. Nykyiselle paikalleen Liperin keskustaajamaan se asettui vuonna 1983 ja uusiin tiloihin viereiselle tontille vuonna 2013.

Kotileipomo Sorsan päätuote on soikea karjalanpiirakka, joka pääsi laajempaan kansainväliseen tietoisuuteen vuonna 2003 annetun virallinen EU-direktiivin myötä. Direktiivin mukaan karjalanpiirakka on "avoin, pieni, matala piiras, johon kuuluu ohut kuori sekä sydän eli täyte. Karjalanpiirakan koko on tavallisesti 7–20 cm. Karjalanpiirakat ovat muodoltaan pääasiassa soikeita mutta voivat olla myös pyöreähköjä. Kuoriosa on päältä avoin. Kuoren reunat on käännetty täytteen päälle ja rypytetty. Karjalanpiirakat ovat rapeakuorisia. Kuoren osuus on tavallisesti noin yksi kolmasosa koko tuotteen määrästä ja sydämen eli täytteen osuus noin kaksi kolmasosaa."

Valmistamme käsin perinteisiä karjalanpiirakoita normaalikokoisista (noin 12 cm) pienehköihin cocktailpiirakoihin (noin 6 cm). Valikoimaamme kuuluvat tuore- ja raakapakastepiirakat. Kuori on aitoa ruista ja täytteinä riisi, peruna tai ohra. Raakapakastepiirakoita on saatavana suurtalouspakkauksissa (250 kpl) tai kuluttajapakkauksissa (12 kpl)

Tänä päivänä karjalanpiirakasta on tullut trendituote. Perinteisiä herkkujamme on saatavana useimmista kauppaliikkeistä sekä kauppahalleista. ympäri Suomea.

Leipomomme toinen piirootevos, sultsina, on myynnissä esipaistettuna pakasteena. Sultsina oli ennen vanhaan Karjalassa pyhäaamun ruokaa. Ohueksi ajellut kuoret paistettiin kuumalla levyllä, voideltiin, täytettiin löysällä puurolla tai perunasoseella, käärittiin rullalle ja syötiin sormin.

Yhteystiedot:

Kotileipomo Anna-Liisa Sorsa Ky

Keskustie 17, 83100 Liperi, Puh. (013) 651 802

E-mail: posti@kotileipomosorsa.fi tai kotileipomosorsa@gmail.com

http://www.kotileipomosorsa.fi sekä Facebookista Kotileipomo Anna-Liisa Sorsa.

Parppeinpirtti

Parppeinpirtti taitaa karjalaisen ruuan

Joensuusta Ilomantsin kirkolle saapuvan matkaajan huomio kiinnittyy tien oikealla puolella kohoavan vaaran laella seisovaan, uhkeaan karjalaistyyliseen rakennukseen. Vaaran laelle noustuaan matkaajan eteen levittäytyy kokonainen karjalaisten rakennusten muodostama kylä, joka on saanut nimensä vaaralla 1800-luvulla asuneen runonlaulaja Jaakko Parppein mukaan.

1800-luvun runonkerääjät saapuivat Itä-Suomen matkoillaan myös Ilomantsiin, missä eräälle esiteltiin Parppein ukko, joka vielä soitti kannelta. Kohtaamista Parppein ukon kanssa kuvataan näin: ”Hän käveli meitä kohti, kantaen käsivarsillaan mustaa kielisoitinta, kanteletta. Meitä säväytti vastustamattomasti tämä ilmestys. Se oli kuin näky, eteemme astunut haamu. Se oli menneisyyden utuhahmo, kuin Väinämöinen itse olisi seissyt edessämme.”

Parppeinvaaran Runokylän ensimmäinen rakennus, Runonlaulajan Pirtti, vihittiin käyttöön vuonna 1964. Matkailijamäärän lisääntyessä vaaralle kohosi vuonna 1992 alueen suurin, ravintolatoimintaa varten tehty rakennus, joka sai nimekseen Ravintola Parppeinpirtti.

Ravintoloitsija, Parppein emäntä, Marjo Niiranen, toivottaa vieraat tervetulleeksi ja vaaran hehkeät neidot johdattelevat vieraat herkkujen ääreen. Nykyään Ravintola Parppeinpirtti palvelee vieraitaan vuoden ympäri. Kesäajan hittituote on Karjalainen pitopöytä, joka on katettuna päivittäin kesä-, heinä- ja elokuussa, touko- ja syys-kuussa viikonloppuisin ja talviaikaan sekä tilauksesta ryhmille koko vuoden. Syys- ja talvikaudella tarjolla on kotiruokalounas maanataista perjantaihin. Kesäaikaan ravintolan yhteydessä toimii myös kahvila, jossa voi nauttia talossa tehtyjä piiraita ja makeita herkkuja pienempään nälkään.

Karjalaiseen ruokaan kuuluu keskeisenä osana piirakat tai piiroot, kuten Ilomantsissa niitä usein kutsutaan. Parppeinpirtin ravintolan erikoisuus on oma piirakkatsuppu eli nurkkaus, jossa sijaitsee oma piirakkaleipomo. Täällä piirakat tehdään käsin ja tuoreustakuulla. Piirakkatsupusta matkaaja voi ostaa maistuvat tuliaiset kotiin viemisiksi. Suuremmat määrät kannattaa tilata etukäteen. Piirakkatsupussa voi opetella myös erilaisten tevosten eli piirakoiden tekemistä. Piirookoulun ”rehtorina” toimii ravintoloitsija itse, jolta voi kysyä lisätietoja.

Ravintola Parppeinpirtti on erinomainen paikka järjestää perhejuhlia, yritystilaisuuksia ja ohjelmallisia tapahtumia. Ravintolan alakerrassa on 100 asiakaspaikkaa ja yläkerrassa 60 lisää. Juhlien ruokailun perustana on karjalainen pitopöytä, jota voidaan muokata asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Ravintolan kattaus ja koristelu rakennetaan juhlien tunnelman mukaiseksi. Parppeinpirtin juhliin ja tapahtumiin on tilattavissa ohjelmapalveluja musiikista runonlausuntaan.

Vaaralla toimii Parppeinpirtin lisäksi Parppeinvaaran runokylä, joka on avoinna kesä-, heinä- ja elokuussa päivittäin. Muina aikoina runokylä on avoinna tilauksesta ryhmille.

Yhteystiedot:

Ravintola Parppeinpirtti

Parppeintie 4 82900 Ilomantsi, +358 10 239 9950

E-mail: myynti@parppeinpirtti.fi, parppeinvaara@ilomantsi.fi

www.parppeinpirtti.fi, http://www.parppeinvaara.fi. Olemme Facebookissa ja Instagramissa.

Hermannin Viinitila

Hermannin Hengi elää Ilomantsissa

Ilomantsilainen Hermannin Viinitila on Suomen vanhin viinitila ja ensimmäinen kuohuviinitila. Alan uranuurtajat Timo Kettunen, Arto Liimatta ja Harri Turunen perustivat PeltoHermanni Oy:n 1989 ja keskittyivät kotimaisen viinitila-ajatuksen eteenpäin viemiseen seuraavien vuosien aikana. Alkoholilain muutos vuonna 1995 mahdollisti marjaviinien valmistuksen ohella myös niiden myynnin. He ovat valmistaneet kuohu- ja marjaviinejä jo kohta kolmekymmentä vuotta ja ovat toiminnallaan halunneet tuoda esille ja edistää kotimaista marjaviinikulttuuria.

Hermannin Viinitilan toiminta on laajentunut voimakkaasti viime vuosina. Hermannin ja Valamon luostarin yhdessä perustaman Valamon Viinihermannin kanssa nämä viinitilat hallitsevat huomattavaa osaa Suomen tilaviinimarkkinoista. Viini ja kristinusko ovat perinteisesti kuuluneet yhteen. Jo vuosisatoja viininvalmistustaito on säilynyt ja siirtynyt eteenpäin luostarin muurien suojassa. Viininvalmistusperinne elää myös Valamon luostarissa. Useissa seurakunnissa ehtoollisviininä käytettävä, rypäleistä valmistettava Valamon Kirkkoviini kypsytetään ja tuotetaan Valamossa.

Hermannin Viinitilan uusimpia aluevaltauksia väkevien alkoholijuomien saralla ovat viski ja gini.Suomen alkoholilainsäädännöstä johtuen näiden tuotteiden vähittäismyynti kuluttajille on mahdollista ainoastaan Alkossa. Niitä voi maistella myös jäljempänä esitellyssä Viinibaari Huipussa.

Viinehtimöön eli tuotantotiloihin pääsee tutustumaan ennakkovarauksesta, maksullisella esittelykierroksella tuotemaisteluineen ympäri vuoden.

Tuotantotilojen yhteydessä sijaitsee tunnelmallinen viini- ja lahjamyymälä, jonka valikoimiin kuuluvat viinitilan kuohuviinit, marjaviinit, alkoholittomat tuotteet sekä erilaiset lahja- ja herkkutuotteet, jotka ovat pääosin paikallisia. Myymälästä löydät lahjat, viemiset ja tuliaiset sekä tuotteita myös arkikäyttöön. Myymälä palvelee asiakkaita ympäri vuoden.

Viinitorni! Pappilanvaaran laella seisovan vesitornin kahvila muuttui vuosia sitten Viinitorniksi, jossa sijaitsee Hermannin Viinitilan omistama Viinibaari Huippu. Kesäaikaan avoinna olevasta baarista on tullut ilomantsilaisten ja matkailijoiden kohtauspaikka aamusta yömyöhään. Tornilta on huikea näköala yli karjalaisten vaarojen ja molempien seurakuntien kirkkojen
aina venäjälle saakka.

Viinitilan tuotteita, niistä valmistettuja cocktaileja ja muita juomasekoituksia. Viinibaarissa on A-anniskeluoikeudet. Tarjolla on myös kahvia ja teetä, virvokkeita, itse tehtyjä pikkusuolaisia ja -makeita leivonnaisia. Kysy myös ruokatarjoiluja ryhmille, esim. tapaksia tai kahvituksia.

Yhteystiedot:

Hermannin Viinitila Oy, Valamon Viiniherman Oy

Käymiskuja 1, 82900 Ilomantsi, +358 (0)207 789 230.

E-mail: info@hermannin.fi tai myynti@hermannin.fi.

www.hermannin.fi Seuraa touhujamme Facebookissa tai Instagramissa.

Honkavaaran Perinnepiha

Pohjoiskarjalainen ruokaperinne elää Honkavaaran Perinnepihassa

Saapuessaan Joensuuhun Kuutostietä noin 20 km ennen Joensuuta matkaajan huomio kiinnittyy tien oikealla puolella olevaan vanhaan pihapiiriin. Pihapiirin vanhat rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä. Maatila perustettiin Honkavaaralle jo 1600-luvulla. Tilalla on ollut useita omistajasukuja. Viimeisimmän omistajasuvun, Toivasten tyttären tytär Tarja Lehikoinen emännöi tilaa nykyään. Vuonna 1990 pihan rakennukset jäivät tyhjilleen, ja ränsistyivät pahoin (mm. melkein kaikista rakennuksista katot romahtivat). Nykyiset omistajat aloittivat toivottomalta tuntuvan korjausurakan v. 1997 eikä loppua näy… Pitoja alettiin järjestää loppuvuonna 1999 eikä loppua näy…

Perinnepiha palvelee asiakkaitaan ympäri vuoden ennakkotilauksesta.

Ravintola on suosittu erilaisten perhejuhlien sekä yritysten ja yhteisöjen juhlatilaisuuksien pitopaikka. Ruokalistavaihtoehdoista kannattaa pyytää tarjous. Juhlaruokana voi olla esimerkiksi perinteinen karjalainen pitopöytä, juhlallinen noutopöytä tai juhlakeitto. Pikkujoulujen aikaan tarjolla on perinteinen, itäiseen ruokaperinteeseen perustuva tai vähän kevyempi joulumenu. Vaihtelunhaluisille on tarjolla myös espanjalaisia herkkuja. Leivonnaisia voi tilata myös kotiin. Menut muokataan asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Ravintolassa on anniskeluoikeudet.

Järjestämme kokouksia 10-50 henkilölle. Tarjoilut ja ohjeispalvelut järjestetään asiakkaan toiveiden mukaisesti. Käytössä on langaton Internet-yhteys veloituksetta sekä fläppitaulu, piirtoheitin, valkokangas ja cd-soitin. Kokouksen henkilömäärän varmistus 4 vrk. ennen tilaisuutta. Laskutus vahvistetun henkilömäärän mukaisesti. Meillä on myös piirookoulu, jossa jokainen osallistuja voi tehdä piiroon oman mallin mukaisesti.

Honkavaaran Perinnepiha on oivallinen taukopaikka myös matkailijaryhmille. Pihapiiriin vuonna 2001 valmistuneen, Vilho Suonmaan suunnitteleman ortodoksisen kappelin eli tsasounan esittely on ikkuna toisen kansankirkkomme mystiseen maailmaan. Tsasounan esittelyn sekä ravitsemispalvelujen varaukset voi tehdä ravintolan myyntipalvelun kautta. Tsasounan kesän aukioloajat voi tarkistaa osoitteesta: http://www.joensuunortodoksit.fi

Perinnepihan pihapiirissä on kesäaikaan avoinna museoaitta, jonne on koottu työkaluja menneiltä vuosisadoilta. Lisäksi alueella on kesäisin taidenäyttely sekä kesäteatteri. Nopsimmat vieraat voivat kirmaista pihan läheisyydessä olevalle luontopolulle.

Honkavaaran Perinnepihan palveluvaraukset sekä tiedustelut:

Tarja Lehikoinen, Rekivaarantie 22, 82200 Hammaslahti

E-mail: info@honkavaaranperinnepiha.fi

http://www.honkavaaranperinnepiha.fi

Break Sokos Hotel Bomba

Aiga mänöö arvellessa, päivä piädä kiännellessä

Pohjois-Karjalan pohjoisosassa, Nurmeksessa, Bomban karjalaiskylässä 1.8.1978 avattu Bomban talo on rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä. Talo on kopio vuonna 1855 Jegor Bombinin rakennuttamasta talosta luovutetun Karjalan Suojärvellä. Nykyinen Bomban talo on esikuvaansa hieman suurempi, mutta malliltaan kuitenkin sama. Käyttötarkoituksen vuoksi muutoksia taloon jouduttiin kuitenkin tekemään; esimerkiksi entisen navetan paikalle sijoitettiin ravintolasali. Bomban talon ympärille rakentui myös kokonainen karjalainen kylä täydentämään matkailupalveluita. Karjalaiskylässä on myös mahdollisuus majoittua, mikä tuo oman persoonallisen säväyksensä matkailijan kokemukseen.

Bomban talon ravintolassa karjalainen ruokakulttuuri elää vahvana. Ravintolassa järjestetään erityyppisiä tapahtumia ympäri vuoden. Idyllinen ja perinteikäs talo soveltuukin mainiosti erilaisten juhlien pitopaikaksi! Kesäsesongin aikana Suomen itäisen ruokaperinteen mukaisesti koottu Bomban kesäpöytä on katettuna joka päivä. Ravintola palvelee kesäaikaan päivittäin.

Bomban kesätorilla pääset virittymään aitoon karjalaiseen tunnelmaan paikallisten käsitöiden, karjalan kielen ja karjalaisen ruoan avulla. Ympärillä sykkivä karjalaiskylä ja Bomban talo tuovat karjalaisen kulttuurirakentamisen kätesi ulottuville! Kesätorin kahvilan antimista löydät niin karjalanpiirakat kuin muutkin herkkuleivonnaiset sekä skaalan erilaisia virvokkeita. Yhteydessä on myös kesänajan näyttelyitä, jotka kannattaa käydä näkemässä vierailun aikana. Kesätori ja – kahvila vierailun jälkeen voit nauttia myös muista Bomban alueen mahdollisuuksista, kuten esimerkiksi ympäröivästä luonnosta, kylpylähotellista tai kesäteatterista.

Bomban alueella pääsee tutustumaan karjalaiseen perinteeseen myös ortodoksisen tradition kautta, sillä karjalaiskylään on rakennettu myös tsasouna eli ortodoksinen rukoushuone, jonka esikuvana on toiminut Ägläjärvellä sijainnut tsasouna. Bomban talon välittömässä läheisyydessä, Hiljentymisen polun päässä sijaitseva, Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin Valamolaisten muistolle pyhitetty rukoushuoneen kesän aukioloajat voi tarkistaa Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kotisivuilta osoitteessa: https://sites.google.com/site/ortnurmes/.

Bomban palveluvaraukset ja tiedustelut:

Break Sokos Hotel Bomba

Tuulentie 10, 75500 Nurmes, Puhelin +358 10 7830 450

www.sokoshotels.fi, löydät meidät Facebookista osoitteella BOMBA