Suuri ja pyhä paasto

Ortodoksisen kirkkovuoden huipennus on Herran Pääsiäinen eli Kristuksen ylösnouseminen. Suureen juhlaan valmistaudutaan suurella paastolla. Paaston esikuva on Kristuksen kilvoittelu erämaassa 40 päivän ajan ennen julkisen toiminnan aloittamista. Suuri ja pyhä paasto alkaa sovintosunnuntaina, 40 päivää ennen suurta viikkoa. Myös suureen paastoon valmistaudutaan. Paastoa edeltävien valmistusviikkojen sunnuntaipäivät ovat nimeltään: Sakkeuksen sunnuntai, Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai, Tuhlaajapojan sunnuntai ja Tuomiosunnuntai. Valmistusviikkojen aikana luovutaan vähitellen liha- ja maitotuotteista.

Myös jokaisella suuren paaston sunnuntailla on oma teemansa. Sovintosunnuntain jälkeen tulevat Ortodoksisuuden sunnuntai, Gregorios Palamaksen sunnuntai, Ristinkumartamisen sunnuntai, Johannes Siinailaisen sunnuntai, Maria Egyptiläisen sunnuntai ja Palmusunnuntai. Palmusunnuntain jälkeen on suuri viikko, joka on erityisen tärkeä paastoviikko.

Paaston tarkoituksena on kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat hyödyksi hengelliselle elämälle. Ruokapaasto tukee hengellistä paastoa, sillä ihminen on henkinen ja fyysinen kokonaisuus. Tarkoitus on kiinnittää huomiota vain kaikkein oleellisimpiin asioihin ja jättää pois asiat, jotka voivat häiritä hengellistä keskittymistä ja rukouselämää. Paastolla on myös vahva sosiaalinen opetus. Ruoka-aineista luopumisen taustalla on ajatus, että ylijäänyt ruoka jaetaan niille, jotka sitä tarvitsevat. Kirkko kehottaa itsensä tutkiskeluun, hiljentymiseen ja laupeuden töihin. Paaston aika tarjoaa hyvät mahdollisuudet katumuksen sakramenttiin ja ehtoolliseen osallistumiseen, sillä jumalanpalveluksia järjestetään tavallista enemmän.

Paaston jumalanpalvelusten luonne on tummasävyinen ja veisujen tekstit puhuttelevampia kuin muulloin. Paaston sanoma ei ole kuitenkaan suru ja kärsimys, vaan valoisa odotus, valmistautuminen tulevaan pääsiäisen iloon.

Efraim Syyrialaisen paastorukouksessa kiteytetään paaston merkitys ja tavoitteet:

”Herra, minun elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki! Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki! Oi Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni, ja anna, etten minä veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet Sinä, iankaikkisesti!”