Yleisesti praasniekoista

Praasniekka on ortodoksisen kirkon perinteinen juhla, jossa kokoonnutaan yhteiseen jumalanpalvelukseen kirkon vuosijuhlapäivänä. Jokainen pyhäkkö on nimetty jonkun pyhän ihmisen tai jonkin pyhän tapahtuman mukaan. Muistopäivänä toimitetaan juhlalliset jumalanpalvelukset sen päivän muistoa viettävässä kirkossa tai tsasounassa.

Sana praasniekka tulee vanhasta venäjän kielen sanasta "pradznik", ja tarkoittaa juhlaa. Nykyään praasniekalla tarkoitetaan juuri kirkon juhlaa.

Alkujaan praasniekat olivat tärkeitä kokoontumispaikkoja siirtokarjalaisille. Nykyään ne ovat kaikkien ortodoksien yhteisiä juhlia.

Praasniekkaperinne laajentui nopeasti 1970-1980-luvuilla kaikkialle, jossa oli ortodokseja ja ortodoksisia pyhäkköjä. Nykyään kullakin paikkakunnalla ja seurakunnalla on oma käytäntönsä praasniekkojen järjestämisessä. Lähtökohta on kuitenkin aina kirkossa tai tsasounassa toimitettava liturgiajumalanpalvelus. Joillakin paikkakunnilla praasniekkoja vietetään ekumeenisesti, yhdessä luterilaisten seurakuntien kanssa.

Kaikissa Suomen ortodoksisissa seurakunnissa ja luostareissa vietetään praasniekkoja. Seurakunnissa on vuoden aikana useita praasniekkoja, sillä myös pyhäkköjä on saman seurakunnan alueella useita. Kaikkiaan ortodoksisia pyhäkköjä on Suomessa noin 170 kappaletta.

Mm. Helsingin Uspenskin katedraali viettää vuosijuhlaansa Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivänä, 15.8. Valamon luostarissa vietetään praasniekkaa pääkirkon juhlapäivänä eli Kristuksen kirkastumisen päivänä, 6.8.

Jumalanpalveluselämän jatkumo on oleellinen osa ortodoksisen kirkon käytäntöä, johon myös praasniekat oleellisesti kuuluvat. Praasniekkaperinne elää vahvana nykyään. Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa, mikä johtuu kirkkoon liittyvistä maahanmuuttajista ja suomalaisista kirkkoon liittyjistä. Jäseniä on nyt noin 62.000 henkeä.

Samantyyppisiä praasniekkoja järjestetään kaikkialla ortodoksisessa maailmassa kunkin pyhäkön juhlapäivänä. Tavat ja käytännöt vaihtelevat vähän eri maissa.

Tekstin lähde: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Orto...

Sonkajanrannan Pyhän Hannan kirkon praasniekan ristisaatto vuonna 2022.

Kontiolahden praasniekkaa vietetään helatorstaina

Kontiolahti kuuluu osana Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Joensuun seurakunta perustettiin omaksi seurakunnakseen 1892. Sitä ennen Joensuu oli kuulunut Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan. Erityisesti kaupungin ortodoksiset kauppiaat halusivat oman kirkon. Pyhän Nikolaoksen kirkko valmistui Joensuuhun 1887.

Joensuun seurakunnasta tuli varsin laaja. Kontiolahden ja Enon kunnissa asuneiden ortodoksien lisäksi siihen liitettiin myöhemmin Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat. Silloin myös ortodoksinen seurakunta kasvoi, sillä kunnan rajat määrittelivät myös seurakunnan rajoja. Myös Lieksan ortodoksinen seurakunta liitettiin Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan 2015.

Kontiolahden ortodoksit halusivat oman pyhäkön. Kontiolahteen rakennettiin tsasouna 1982. Tsasounan suunnitteli Erkki Helasvuo. Rakentamisen toteutti Honkarakenne Oy. Näyttävä hirsinen tsasouna vihittiin kirkoksi 1985, jolloin se sai siis oman alttarin.

Kirkko vihittiin Kristuksen taivaaseen astumiselle, joka on 40 päivää Herran pääsiäisestä. Helatorstai on siis niin sanottu liikkuva juhla.

Juhlan ohjelma vaihtelee. Juhlapäivän aamuna toimitetaan jumalallinen liturgia Kontiolahden ortodoksisessa kirkossa. Useana vuonna Pyhän Herran ehtoollisen jakamisen jälkeen jumalanpalvelus on jatkunut ristisaatossa läheisen Höytiäisen rantaan, jossa on toimitettu praasniekkoihin kuulunut vedenpyhitystoimitus. Vedenpyhitykseen on kuljettu jyrkkää rinnettä pitkin järven rantaan. Joskus vedenpyhitys on toimitettu kirkossa.

Sen jälkeen on palattu takaisin kirkolle, ja praasniekkalounas on tarjoiltu joko luterilaisen seurakunnan tiloissa tai muussa sopivassa paikassa.

”Oi Kristus, meidän Jumalamme, Sinä menit kunniassa ylös taivaaseen annettuasi Pyhän Hengen lupauksessa ilon opetuslapsillesi, joiden uskon oli vahvistanut se suloinen sanoma, että Sinä olet Jumalan Poika, maailman Vapahtaja”.

Kontiolahden ortodoksinen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 53, 81100 Kontiolahti.

Lisätietoja: https://ort.fi/joensuu/etusivu/siun-seurakunta/pyh...

Polvijärven pyhän Johannes Kastajan praasniekka 24.6.

Polvijärven ortodoksinen kirkko valmistui 1915. Kirkko on poikkeuksellisen kaunis, mikä johtunee siitä, että paikkakunnalle haluttiin vähintäänkin yhtä kaunis kirkko kuin Joensuuhun, jonne oli rakennettu Pyhän Nikolaoksen kirkko 1887.

Polvijärven kirkon praasniekkaa vietetään pyhän Johannes Edelläkävijän eli Johannes Kastajan päivänä. Kirkkokalenterissa se on 24.6. Nyky-Suomessa puhutaan juhannuksesta, joka on kulloinkin määriteltynä aikana, mutta ortodoksisessa kirkossa tuo päivä on pysynyt aina samana. Se on aina pyhän Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen muistopäivä. Johannes Kastajaa muistellaan myös elokuun 29. päivänä, joka on Johanneksen mestauksen päivä. Se on yksi kirkkovuoden ankarimmista paastopäivistä. Siitä kertoo myös päivän karjalankielinen nimitys ”Kuiva-Iivana”.

Johannes Kastaja on merkittävimpiä kirkon pyhiä, sillä hän valmisti tietä Kristuksen eli Jumalan tulemiselle maailmaan. Johannes oli vanhan liiton viimeinen profeetta ja Jeesuksen Kristuksen lähisukulainen. Hänestä alkoi uusi liitto Jumalan ja ihmisen välillä. Yhteys palautui.

Polvijärven ortodoksisessa kirkossa toimitetaan aattoiltana vigilia, ja juhlapäivän aamuna on liturgia, ja vedenpyhitys. Ristisaatto kulkee pyhäkön ympäri liturgian loppuvaiheessa. Päiväkahvi järjestetään yleensä kirkon pihassa.

Juhlan troparissa kerrotaan juhlan ydin:

”Kristuksen tulemisen profeetta ja edelläkävijä! Me, jotka rakastamme ja kunnioitamme sinua, emme osaa ansiosi mukaan sinua ylistää, sillä sinun kunniakkaassa ja jalossa syntymässäsi synnyttäjä pääsi vapaaksi hedelmättömyydestään ja isä mykkyydestään, ja maailmalle Jumalan Pojan lihaksi tulemista saarnataan.”

Polvijärven ortodoksinen pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan kirkko sijaitsee osoitteessa: Haavikontie 31, 83700 Polvijärvi.

Palvelusten ajankohdat: https://ort.fi/taipale/jumalanpalvelukset/

Viinijärven pyhän Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkon praasniekka 26.6.

Taipale on ikivanhaa ortodoksista seutua. Ortodoksit jäivät aikoinaan ikään kuin saarekkeeksi luterilaisen valtakulttuurin keskelle.

Taipaleella, eli nykyisessä Liperissä, ortodoksisia kirkkoja on ollut jo useita. Nykyinen kaunis arkkitehtuuriltaan jugend-vaikutteinen kirkko valmistui 1906. Sen suunnitteli pietarilainen rakennusmestari O.J. Leander. Kirkko rahoitettiin pääosin pietarilaisen kauppiaan Ivan Stretskovin lahjoituksin turvin. Rahoittajan toivomus oli, että kirkko pyhitettäisiin juuri Jumalanäidin Tihvinäläiselle ikonille.

Vanhan perinteen mukaan voimme puhua myös Jumalanäidin kirkosta ja praasniekasta. Aattoiltana 25.6. on juhlallinen vigilia, eli aaton jumalanpalvelus. Se kestää noin 2 tuntia. Ortodoksisiin jumalapalveluksiin voi tulla kesken palveluksen, ja sieltä voi lähteä kesken pois. Mutta jos haluaa kokea koko liturgisen ilmapiirin täydellisenä, kannattaa olla palveluksessa alusta loppuun saakka.

Varsinainen praasniekkajuhla on seuraavana päivänä, eli 26.6. Silloin vietämme kunniallisen ja ihmeitätekevän Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin muistoa, ja kirkon nimipäivää. Liturgiaan liittyy ristisaatto ja vedenpyhitys läheiselle Taipaleen joelle.

"Ikonisi, oi Jumalanäiti, loistaa taivaasta säteilevän auringon lailla. | Se valaisee maailman armon säteillään, jotka me otamme kunnioittaen vastaan Jumalan lahjana. | Me kunnioitamme sinua kaikkien kuningattarena, | ja ylistämme sinusta syntynyttä Kristusta, Jumalaamme. | Rukoile Kristusta, oi Jumalanäiti, Valtiattaremme, ja Kuningattaremme, | varjelemaan vahingoittumattomina kaikkia kristittyjä. || Pelasta ne, jotka uskollisesti kunnioittavat Häntä ja sinun puhdasta ikoniasi, oi Neitsyt."

Viinijärven ortodoksinen Jumalansynnyttäjän Tihviniläisen ikonin kirkko sijaitsee osoitteessa Viinijärventie 8, 83400 Viinijärvi.

Nettiosoite: https://ort.fi/taipale/pyhakot/

Ilomantsin Hattuvaaran Petrun praasniekka 28.-29.6.

Hattuvaara on vanha ilomantsilainen kylä. Sen alkuperä on kuitenkin luterilainen, sillä 1600-luvulla kylän perustivat Kainuusta tulleet luterilaiset. Ankarat katovuodet ja huonot elämän mahdollisuudet johtivat kylän autioitumiseen. 1700-luvun lopulta kylään tuli ortodoksisia uudisasukkaita Aunuksen Karjalasta. Uusia sukuja olivat Puruskaiset, Maksimaiset ja Hoskoset. Ainakin osa uudisasukkaista oli vanhauskoisia. Siitä voidaan vetää se olettamus, että syrjäseudulle tultiin pakoon Venäjän valtiovallan toimia, sillä vanhauskoisia suorastaan vainottiin Venäjän valtionhallinnossa ja yhteiskunnassa. Suomen puolella vanhauskoisia ei vainottu, ja heidän sallittiin jopa käyttää omaa raamatunkäännöstään käräjillä valaa vannoessaan.

Luterilainen valtiovalta suhtautui kielteisesti tsasouniin. Ortodoksienolisi pitänyt noudattaa sääntöä, jonka mukaan jumalanpalveluspaikat ja hautausmaat olivat vain kirkonkylissä. Kylien ortodoksit vastustivat tuota käytäntöä usein, ja jatkoivat vainajiensa hautaamista kylien hautausmaihin. Myös tsasounia rakennettiin kielloista huolimatta.

Nykyarvioiden mukaan vuonna 1792 rakennettu, pyhille apostoleille Pietarille ja Paavalille omistettu tsasouna sai kuitenkin olla rauhassa. Samoin kävi jatkosodassa, jolloin sotatoimia käytiin aivan lähellä, noin kilometrin päässä tsasounasta.

Petrun praasniekkaan kuuluvat hautausmaalla toimitettava litania ja ehtoopalvelus tsasounalla 28.9. ja varsinaisena juhlapäivänä tsasounalla toimitettavat vedenpyhitys, liturgia ja litania. Liturgiapalveluksen jälkeen tarjolla on lounas.

Yleensä Petrun praasniekkoihin kuuluu vielä ohjelmaa lounaan jälkeen. Useana vuonna joensuulainen kansantanssiryhmä Motora on esittänyt kansantanssia päiväohjelmassa.

”Te apostolien korkeimmilla valtaistuimilla istujat ja maailman opettajat, rukoilkaa kaikkeuden Herraa, että Hän soisi maailmalle rauhan ja sieluillemme suuren laupeutensa.”

Hattuvaaran pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna sijaitsee osoitteessa Hattujärventie 1, 82967 Ilomantsi.

Nettisivut: https://ort.fi/ilomantsi/

Iljan praasniekka Ilomantsissa 19.-20.7.

Profeetta Elia on Ilomantsin suojeluspyhä. Iljan praasniekka elvytettiin sodan jälkeen uudestaan 1964 kirkkoherra Kauko Salmisen aikana. Praasniekka sai aivan uuden merkityksen ja sisällön. Vanhan karjalaisen tapakulttuurin sijalle ja sen päälle oli kehitettävä merkityksiä ja tarkoituksia, jotka vetäisivät ihmisiä kirkollisiin juhliin. Jo toisena vuonna 1965 Iljan praasniekkoihin tultiin suurin joukoin, koska samaan aikaan järjestettiin kirkkolaulujuhlat Ilomantsissa.

Arkkipiispa Paavali piti Iljan praasniekkaan osallistumista suurena tehtävänään. Hän osallistuikin niihin aina, kun pystyi. Paavalin mielestä Iljan praasniekassa saattoi aistia ”aidon” karjalaisen vieraanvaraisuuden ja tunnelman.

Praasniekka alkaa jo juhlaa edeltävänä iltana, jolloin iltapalveluksen eli ehtoopalveluksen jälkeen on tsuajuilta (teeilta) kirkon pihassa. Teen ohessa esitetään pientä ohjelmaa.

Praasniekkapäivän aamuna toimitetaan aamupalvelus ja pyhä liturgia kirkossa. Palvelusten juhlavuutta lisäävät ristisaatto läheiseen luonnonkauniiseen Kokonniemen kalmistoon ja vaikuttava vedenpyhitystoimitus Ilomantsinjärven rannassa. Jumalanpalvelus ei siis jää kirkon seinien sisälle, vaan jatkuu "kaikkeen maailmaan". Praasniekkavieraita on läheltä ja kaukaa. Kansainvälistä tunnelmaa tuovat ulkomaiset vieraat ja maahanmuuttajat.

Järjestelyissä on mukana suuri joukko vapaaehtoisia seurakunnan jäseniä. Juhlan onnistumiseksi tarvitaan teltan pystyttäjiä, kirkon kaunistajia, kuorossa laulajia, alttariapulaisia, esiintyjiä, jne. Korvaamattoman lisäapunsa tuovat paikalliset Martat. Oman papiston lisäksi paikalla on usein myös hiippakunnan piispa ja muuta papistoa muista seurakunnista ja ulkomailta saakka.

Jumalanpalvelusten jälkeen on yhteinen praasniekka-ateria ja vapaamuotoinen juhlahetki kirkon pihassa. Ohjelmassa on karjalaisia leikkejä, lauluja ja suakkunoita (kertomuksia). Mukana on musiikin ja tanssin taitajia lähiseudulta, sekä praasniekkapuhe. Kaikki halukkaat pääsevät esiintymään Iljan praasniekoilla!

"Profeettain pylväs, Kristuksen tulemisen toinen edelläkävijä, enkeli lihassa, jalo Elia lähetti ylhäältä Elisalle armon parantaa sairaita ja puhdistaa spitaalisia. Niin niillekin, jotka häntä kunnioittavat, hän parannusta vuodattaa."

Ilomantsin ortodoksinen pyhän profeetta Elian kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 15, 82900 Ilomantsi.

Lisätietoa: https://ort.fi/ilomantsi/category/praasniekka/ilja...; https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Orto...

Honkavaaran pyhän Johannes Kastajan praasniekka 24.6.

Honkavaaran tsasouna saatiin pystyyn pitkällä ja sisukkaalla yhteistyöllä vuonna 2001. Tsasounalla vietetään praasniekkaa samaan tapaan kuin muillakin tsasounilla. Johannes Kastajan päivän aattona 23.6. on kappelissa vigilia, ja seuraavana juhlapäivänä liturgia. Praasniekkaan kuuluva ristisaatto toimitetaan yleensä vain lähellä olevalle matkamiehen ristille, mutta joskus on tehty ristisaatto vedenpyhitykseen myös Hammasjärvelle, joka on noin kolmen kilometrin päässä tsasounasta. Myös lyhempiä ristisaattoja on tehty.

Taustalla oli saada omalle kylälle tsasouna, ja perustelut löytyivät historiasta – Hammaslahdessa oli todennäköisesti toiminut tsasouna jo satoja vuosia sitten. Vuosisatojen aikana tsasouna oli hävitetty, ja ortodoksinen väestö oli siirtynyt paremman elämän toivossa rajan yli Aunuksen Karjalaan ja jopa Tveriin saakka 1600-luvulla.

”Talkootunteja tehtiin valtava määrä. Rakentamiseen osallistuivat paikkakunnan miehet, muutkin kuin seurakuntalaiset, ja me naiset keitimme kahvia ja teimme ruokaa talkoolaisille”, kertoo Tarja Patrikainen, joka vierestä seurasi miehensä Martin antaumuksellista työtä pyhäkön saamiseksi Hammaslahteen.

Honkavaaran pyhän Johanneksen tsasouna on rakennettu siperianmännystä. Mutta mistä varat kokonaiseen suureen tsasounaan? Lähes kaikki varat saatiin lahjoittajilta. Martti Patrikaisella oli laajan yhteydet erilaisiin yrityksiin, joista varat lopulta saatiin. Seurakunnan osuus rahoituksessa oli minimaalinen. Kirkon ulkopuolella on laatta, jossa on lueteltu suurin osa lahjoittajista.

Hirsinen tsasouna on hienolla ja näkyvällä paikalla Honkavaarassa Pyhäselässä. Pyhäkkö on helppo nähdä autoillessa paikan ohi, tai poiketa tsasounaan. Honkavaaran tsasouna on osa Honkavaaran perinnepihaa. Tsasounan tontti on perinnepihan lahjoittama. Kappeli kuuluu Joensuun ortodoksiselle seurakunnalle. Siinä pidetään palveluksia muutaman kerran vuodessa.

”Kristuksen tulemisen profeetta ja edelläkävijä! Me, jotka rakastamme ja kunnioitamme sinua, emme osaa ansiosi mukaan sinua ylistää, sillä sinun kunniakkaassa ja jalossa syntymässäsi synnyttäjä pääsi vapaaksi hedelmättömyydestään ja isä mykkyydestään, ja maailmalle Jumalan Pojan lihaksi tulemista saarnataan.”

Pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan tsasounan osoite on Rekivaarantie 24, 82200 Hammaslahti.

Lisätietoja Joensuun ortodoksisten pyhäköiden aukioloista ja palveluksista: https://ort.fi/joensuu/

Saarivaaran Kristuksen kirkastumisen tsasounan (Spuassan) praasniekka 6.8.

Aivan valtakunnan rajan pinnassa Tuupovaaran kunnan etelänurkalla on pieni terhakka Saarivaaran kylä. Saarivaara on entisen Korpiselän kunnan kylä, jonka itäosa luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944 ja jonka Suomen puolelle jäänyt osa kuuluu nykyisin Joensuun kaupunkiin. Saarivaara on Joensuun eteläisin kylä, ja se sijaitsee Tohmajärven vastaisella rajalla nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa noin 65 kilometriä Joensuun keskustaajamasta kaakkoon, Kanajärven eteläpuolella. Venäjän puolelle jääneeseen, nykyisin tyhjillään olevaan, Korpiselän kirkonkylään matkaa on noin 15 kilometriä. Saarivaaran naapurikyliä ovat nykyisen Joensuun alueella Hoilola ja Meriinaho, Tohmajärven puolella Kaustajärvi ja Kenraalinkylä sekä Korpiselän luovutetulle alueelle jäänyt Tšiipakka.

Ortodoksinen tsasouna kylään valmistui talkootyönä 1976. Se on pyhitetty Kristuksen kirkastumiselle, Spuassalle. Praasniekkaa siinä vietetään 6. päivänä elokuuta. Tsasounan vieritse virtaa puro, jonka varrella kasvaa harvinaisia Karjalan meren, suuren Laatokan ympäristölle tyypillisiä kasveja; tämäkin kertoo, että kylä kuuluu Laatokan-Karjalaan. Tsasounan rakensivat Laatokan Karjalan Nuorisoseurojen liitto ja Saarivaaran Nuorisoseura Sarastus, jotka lahjoittivat valmiin tsasounan Ilomantsin seurakunnalle. Tsasounassa on deisis-aiheinen ikonirivi. Saarivaaran kylälle noustaan vuosittain praasniekan aikaan Kristuksen kirkastumisen juhlana (Spuassa) 5.-6.8. ristisaatossa. Jumalanpalveluksen jälkeen toimitetaan vedenpyhitys läheisellä lammella ja pyhitetyllä vedellä siunataan marja- ja juuressato, kulkuneuvot, talot ja ihmiset. Liturgian ja vedenpyhityksen jälkeen liikkeelle lähtevä ristisaatto jalkaisin Saarivaarasta Hoilolan kirkolle ja sieltä edelleen veneellä Pörtsämön erämaakalmistoon on osa Pohjois-Karjalan kesää. Saarivaarasta kävellään aluksi Hoilolan kirkolle, jossa ruokaillaan ja pidetään lyhyt palvelus. Sieltä jatketaan veneillä Pörtsämöön, jossa pidetään panihida eli vainajien muistopalvelus nuorena kuolleen Annin grobulla. Vuonna 2018 ilmestyneessä Elina Vuolan, Hanna Hentisen, Helena Kuparin ja Auli Leskisen kirjassa Vaellus pyhiin – ristisaattoja idän ja lännen rajalla (Kirjapaja) kerrotaan niin Annista kuin Saarivaara–Hoilola–Pörtsämö-ristisaatostakin.

Nuorisoseura Sarastus on perustettu 1917 ja se on nykyisin Suomessa toinen alkuperäisellä alueellaan toimiva Laatokan Karjalan Nuorisoseurojen Liiton alaisuuteen kuuleva seura. Nuorisoseuran Sarastuksen nälkävuosien jälkeen 1920-luvun alussa pettuhirsistä rakennettu seurantalo on kylän kokoontumispaikka ja edelleen ahkerassa käytössä. Nuorisoseuran talolla juhlan aikaan järjestetään bessodat (illanvietto) perinteiseen, mutta luovaan tapaan runoineen, lauluineen ja leikkeineen.

Saarivaaran Kristuksen kirkastumisen tsasouna sijaitsee osoitteessa Hoilolantie 42, Saarivaara

Joensuun ortodoksisen seurakunnan nettisivut: https://ort.fi/joensuu

Ristisaatto Saarivaarasta Hoilolaan 2020. Kuva: Olga Grinevitch.

Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkon praasniekka 6.12.

Pyhälle Nikolaokselle omistettu kirkko on valmistunut vuonna 1887 paikallisten kauppiaiden aloitteesta ja pääasiassa talkoovoimin. Sen suunnitteli arkkitehti G.F Karpov, mutta rakentajat muokkasivat ulkoasua oman makunsa mukaan. Niinpä kirkosta tuli suunniteltua näyttävämpi. Kirkkoa voidaankin pitää 1800-luvun ortodoksisen puukirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksena koristeineen ja yksityiskohtineen eli karjalaisuudesta kertovine puuleikkauksineen ja kullattuine kupoleineen. Se on Joensuun seurakunnan pääpyhäkkö.

Kirkko sijaitsee Joensuun keskustassa Kirkkokadun (entisen Nikolainkadun) pohjoispäässä. Kirkkoa ympäröi Ristinpuisto. Kirkkokadun toisessa päässä on Joensuun evankelis-luterilainen kirkko. Sisällä on säilynyt alkuperäistä esineistöä kuten ikonostaasi eli ikoniseinä, joka erottaa alttarin ja kirkkosalin toisistaan. Se maalattiin Pietarissa Aleksanteri Nevskin luostarissa. Myös kirkon kuusi alkuperäistä kelloa on valettu Pietarissa.

Kirkon nimikkopyhä, Nikolaos Ihmeidentekijä, tunnetaan erityisesti lasten ja merenkulkijoiden suojeluspyhänä. Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella syntynyt Nikolaos toimi 300-luvun alussa Myrran kaupungin piispana. Pyhä Nikolaos joutui viettämään vuosia maanpaossa keisari Diocletianuksen vainojen vuoksi. Vuonna 313, kun keisari Konstantinos Suuri oli tehnyt kristinuskosta laillisen, Nikolaos palasi kotikaupunkinsa Myrran piispanistuimelle.

Pyhä Nikolaos kuoli 6. joulukuuta 343 ja hänet haudattiin Myrran kaupunkiin. Vuonna 1087 italialaiset varastivat pyhän Nikolaoksen pyhäinjäännökset ja veivät ne Barin kaupunkiin Italiaan, jossa ne ovat yhä tänä päivänä. Pyhä Nikolaos ihmeidentekijä on jakamattoman kirkon rakastetuimpia ja tunnetuimpia pyhiä.

Joensuussa pyhän Nikolaoksen muisto ja kirkon temppelijuhla alkaa 5.12. toimitettavalla juhlavigilialla. Seuraavana aamuna toimitetaan juhlaliturgia ja vedenpyhitys. Perinteenä on, että liturgian jälkeen seurakuntasalissa vietetään Nikolaos-juhlaa ruoan, kahvin ja ohjelman merkeissä. Ohjelmaa järjestävät seurakunnan kuorot, kanttorit ja kerhot.

6.12. on myös Suomen itsenäisyyspäivä. Juhlan liturgiassa rukoillaan itsenäisen Suomen ja sitä puolustaneiden ihmisten muistoksi. Lisäksi liturgiaa seuraavassa päiväjuhlassa vierailee usein pyhä Nikolaos, joka Suomessa on saanut vastineekseen Joulupukin, onhan Myrran piispa Joulupukin esikuva.

Uskon ohjeeksi, lempeyden esikuvaksi | ja itsekieltäytymyksen opettajaksi asiain totuus osoitti sinut laumallesi. | Sen tähden olet sinä saavuttanut nöyryydessäsi ylhäisen aseman | ja köyhyydessäsi rikkauden. | Rukoile, oi isä esipaimen Nikolaos, | Kristusta Jumalaamme || pelastamaan meidän sielumme.

Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu.

Joensuun ortodoksisen seurakunnan nettisivut: https://ort.fi/joensuu/

Pyhän Johannes Teologin kirkon praasniekka 26.9., Ortodoksinen seminaari, Joensuu

Ortodoksinen seminaari on Suomen ortodoksisen kirkon ylläpitämä koulutuslaitos. Kirkon työntekijöiden kouluttamisessa seminaari toimii yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ortodoksisen teologian koulutusohjelman kanssa. Seminaari tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusperinteeseen sekä kirkon elämään käytännön kautta. Yhteisöllinen elämä tukee arkista aherrusta. Opiskelijaporukka tarjoaa toisilleen seuraa ja tukea niin opinnoissa kuin vapaa-ajallakin.

Pyhälle Johannes Teologille omistettu kirkko on ikonografialtaan ja tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Kirkko on ahkerassa käytössä, sillä lukuvuoden aikana kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia joka arkipäivä. Palvelukset ovat avoimia kaikille.

Kirkon esikuva on Tessalonikassa sijaitseva kupariseppien kirkko. Kirkon seinämaalaukset on suunnitellut ja maalannut ikonimaalari Konstantinos Ksenopoulos oppilaineen. Kirkon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Ilkka Valkama suurlähettiläs Anastasios Sideriksen ehdotuksen pohjalta. Hänen työtään jatkoi arkkitehti Antero Turkki. Kirkko valmistui vuonna 1995.

Kirkko on avoinna tutustumista varten jumalapalvelusten aikana, muutoin sopimuksen mukaan.

Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi, jolle kirkko on pyhitetty, oli yksi Jeesuksen kahdestatoista läheisimmästä ja tärkeimmästä opetuslapsesta. Hän oli paitsi Kristuksen itsensä lähettämä apostoli ja evankeliumin kirjoittajana evankelista, myös merkittävä Kirkon opettaja. Siksi hänellä on lisänimenä Teologi. Suurin osa maailman ortodoksisista oppilaitoksista on nimetty hänen mukaansa, sillä häntä pidetään teologian opiskelijoiden suojelijana.

Usein Ortodoksisten Pappien Liitto viettää opintopäiviään seminaarin kirkon praasniekan aikaan, joten kirkossa ja seminaarin asuntolan puolella on paljon entisiä ja nykyisiä opiskelijoita liikkeellä. Oikea mustaviittaisten miesten ryntäys (naurua). Praasniekkajuhla alkaa vigilialla 25.9. ja jatkuu seuraavana aamuna liturgian ja vedenpyhityksen merkeissä. Vedenpyhityksen jälkeen kirkko, kirkossa olijat ja seminaarin asuntola yhteisine tiloineen vihmotaan pyhitetyllä vedellä. Tämän jälkeen seminaari tarjoaa ruokalassa maittavan lounaan. Joskus seminaarin opiskelijat ovat järjestäneet myös ohjelmaa. Perinteisiin kuuluu kuitenkin Johannes Teologin Laulajien musiikkiesitys.

"Oi apostoli, Kristuksen, Jumalan, rakastama, | kiiruhda pelastamaan turvaton kansa. | Hän, jonka eteen sinä heittäydyit, suosiollisesti kuulee sinua, | niin kuin Hän kuuli sinua silloin, kun sinä Hänen rintaansa vasten nojasit. | Rukoile, oi Teologi, | että Hän hajottaisi pakanallisen pimeyden, || ja meille ano rauhaa ja suurta armoa."

Ortodoksisen seminaarin ja pyhän Johannes Teologin kirkon osoite on Torikatu 41, 80100 Joensuu.

Seminaarin nettisivut: https://ort.fi/seminaari/