Pokrovan juhla on Suomen ortodoksisessa kirkossa yksi keskisuurista juhlista.
Pokrova-nimitys tulee slaavilaisesta pokrov-sanasta (kirkkoslaaviksi Покровъ, kreik. Σκέπη, Sképē), joka tarkoittaa niin peitettä, suojaa, huntua tai huivia kuin suojelustakin.
Juhlan taustalla on Konstantinopolin kaupungin ihmeellinen pelastuminen saraseenien hyökkäykseltä vuonna 903, keisari Leo VI Viisaan hallituskaudella (886-912). Hyökkäyksen alkaessa kaupungin asukkaat kokoontuivat kokoöiseen vigiliaan Blahernan kirkkoon, rukoillen apua Jumalansynnyttäjältä. Kirkossa säilytettiin yhtä merkittävimmistä bysanttilaisista pyhäinjäännöksistä, Jumalansynnyttäjän huntua. Ruokoilijoiden joukossa olivat myös Kristuksen tähden houkka Andreas ja hänen oppilaansa Epifanios, jotka hartaiden rukoustensa aikana saivat kokea seuraavan ilmestyksen: He näkivät Jumalansynnyttäjän ja hänen kanssaan lukuisan joukon profeettoja, apostoleja ja enkeleitä saapuvan kirkkoon. Neitsyt Maria meni pyhäinjäännöksenä säilytettävän huntunsa luo ja levitti sen kirkkokansan ylle. Jumalansynnyttäjän levittämä viitta suojeli kaupunkia ja sen rukoilijoita ja kaupunki säästyi uhkaavalta tuholta.
Näky on kuvattu usein ikoneissa erilaisilla vaatekappaleilla, liinoilla ja hunnuilla, joiden alla on Konstantinopolin kaupunki. Jumalansynnyttäjän ympärillä on pyhiä henkilöitä, pyhä Johannes Edelläkävijä ja apostoli Johannes sekä enkeleitä. Usein myös hänen kätensä on levitetty sivulle suojaavaan asentoon.
Juhlan painokkain sanoma on siinä, että kristityt voivat odottaa apua Jumalalta ja kääntyä pyhien esirukousten puoleen. Jumalansynnyttäjän suojelus, esirukous, on kristittyjen turva elämän myrskyissä – ja siksi luonnollinen osa kristillistä ja ortodoksista uskoa. Juhlan sanoma on erityisen kirkollinen, sillä juuri kirkossa uskovat kohtaavat kolmiyhteisen Jumalan, Jumalanäidin, pyhien ja enkelien lukuisan joukon. Kristityt anovat yhdessä toisten kanssa suojelusta ja apua.
Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät esirukouksillasi!
Juhlan tropari:
"Tänä päivänä me, uskova kansa vietämme Sinun tulosi valaisemina kirkasta juhlaa, oi Jumalanäiti, ja katsoen pyhää kuvaasi hartaasti lausumme Sinulle: Suojaa meitä pyhällä peitteelläsi ja päästä kaikesta pahuudesta rukoillen Poikaasi Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme."