Ajan pyhittäminen

Ortodoksisessa kirkossa jumalanpalvelukset ovat erittäin keskeisellä sijalla kirkon elämässä. Koko ihmisen elämä on tarkoitettu Jumalan palvelemiseen, ja sama näkyy myös mahdollisimman konkreettisesti kirkon elämässä. Jumalanpalvelukset ovat yhteisen rukouksen paikkoja. Sekä yhteisen että yksityisen rukouselämän merkitystä korostetaan.

Kuva: Ortodoksisto /Erna Suutari

Vuorokauden ajallinen pyhittäminen

Liturgia on koko ajan pyhittämisen ydin. Siinä yhdistyy ajallisuus ja iankaikkisuus.

Aikaa voimme pyhittää myös muilla erityisillä jumalanpalveluksilla, kuten akatistoksilla (rukouspalvelus jonkun pyhän kunniaksi), molebeneilla (rukouspalvelus), praaviloilla (iltarukouspalvelus) tai litanioilla ja panihidoilla (rukouspalvelus edesmenneiden puolesta). Merkkipäivinä voimme toimittaa kiitosrukouspalveluksen ja jonkin esineen käyttöön ottamiseksi tai kodin pyhittämiseksi toimitamme vedenpyhityksen tai vastaavan palveluksen. Pyhien palvelusten toimittajana on aina pappi, mutta niin sanottuja hetkipalveluksia voivat toimittaa myös maallikot.

Maanantai: enkelien muisto

Tiistai: Johannes Kastaja ja muut profeetat

Keskiviikko: Kristuksen kavaltaminen

Torstai: pyhät apostolit ja esipaimenet

Perjantai: Kristuksen kärsimykset

Lauantai: vainajien ja kaikkien pyhien, erityisesti Jumalansynnyttäjän muisto

Sunnuntai: Kristuksen ylösnousemus

Erityisesti lauantait ovat vainajien muistelupäiviä. Lisäksi erityisiä vainajien muistelupäiviä on tuomiosunnuntaita edeltävä lauantai, Tuomaan tiistai (eli Tuomaan sunnuntain jälkeinen tiistai), sielujen lauantai (helluntain aatto) ja lokakuun 26:tta edeltävä lauantai (Dimitrin lauantai).

Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa vietetään joka sunnuntai vuoden ympäri. Siksi voimme sanoa, että sunnuntait ovat ”pieniä pääsiäisiä”.