Kontiolahden praasniekkaa vietetään helatorstaina

Kontiolahti kuuluu osana Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Joensuun seurakunta perustettiin omaksi seurakunnakseen 1892. Sitä ennen Joensuu oli kuulunut Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan. Erityisesti kaupungin ortodoksiset kauppiaat halusivat oman kirkon. Pyhän Nikolaoksen kirkko valmistui Joensuuhun 1887.

Joensuun seurakunnasta tuli varsin laaja. Kontiolahden ja Enon kunnissa asuneiden ortodoksien lisäksi siihen liitettiin myöhemmin Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat. Silloin myös ortodoksinen seurakunta kasvoi, sillä kunnan rajat määrittelivät myös seurakunnan rajoja. Myös Lieksan ortodoksinen seurakunta liitettiin Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan 2015.

Kontiolahden ortodoksit halusivat oman pyhäkön. Kontiolahteen rakennettiin tsasouna 1982. Tsasounan suunnitteli Erkki Helasvuo. Rakentamisen toteutti Honkarakenne Oy. Näyttävä hirsinen tsasouna vihittiin kirkoksi 1985, jolloin se sai siis oman alttarin.

Kirkko vihittiin Kristuksen taivaaseen astumiselle, joka on 40 päivää Herran pääsiäisestä. Helatorstai on siis niin sanottu liikkuva juhla.

Juhlan ohjelma vaihtelee. Juhlapäivän aamuna toimitetaan jumalallinen liturgia Kontiolahden ortodoksisessa kirkossa. Useana vuonna Pyhän Herran ehtoollisen jakamisen jälkeen jumalanpalvelus on jatkunut ristisaatossa läheisen Höytiäisen rantaan, jossa on toimitettu praasniekkoihin kuulunut vedenpyhitystoimitus. Vedenpyhitykseen on kuljettu jyrkkää rinnettä pitkin järven rantaan. Joskus vedenpyhitys on toimitettu kirkossa.

Sen jälkeen on palattu takaisin kirkolle, ja praasniekkalounas on tarjoiltu joko luterilaisen seurakunnan tiloissa tai muussa sopivassa paikassa.

”Oi Kristus, meidän Jumalamme, Sinä menit kunniassa ylös taivaaseen annettuasi Pyhän Hengen lupauksessa ilon opetuslapsillesi, joiden uskon oli vahvistanut se suloinen sanoma, että Sinä olet Jumalan Poika, maailman Vapahtaja”.

http://www.joensuunortodoksit.fi/pyhakot-3/



Polvijärven pyhän Johannes Kastajan praasniekka

Polvijärven ortodoksinen kirkko valmistui 1915. Kirkko on poikkeuksellisen kaunis, mikä johtunee siitä, että paikkakunnalle haluttiin vähintäänkin yhtä kaunis kirkko kuin Joensuuhun, jonne oli rakennettu Pyhän Nikolaoksen kirkko 1887.

Polvijärven kirkon praasniekkaa vietetään pyhän Johannes Edelläkävijän eli Johannes Kastajan päivänä. Kirkkokalenterissa se on 24.6. Nyky-Suomessa puhutaan juhannuksesta, joka on kulloinkin määriteltynä aikana, mutta ortodoksisessa kirkossa tuo päivä on pysynyt aina samana. Se on aina pyhän edelläkävijän ja kastajan Johanneksen muistopäivä. Johannes Kastajaa muistellaan myös elokuun 29. päivänä, joka on Johanneksen mestauksen päivä. Se on yksi kirkkovuoden ankarimmista paastopäivistä. Siitä kertoo myös päivän karjalankielinen nimitys ”Kuiva-Iivana”.

Johannes Kastaja on merkittävimpiä kirkon pyhiä, sillä hän valmisti tietä Kristuksen eli Jumalan tulemiselle maailmaan. Johannes oli vanhan liiton viimeinen profeetta ja Jeesuksen Kristuksen lähisukulainen. Hänestä alkoi uusi liitto Jumalan ja ihmisen välillä. Yhteys palautui.

Polvijärven ortodoksisessa kirkossa toimitetaan aattoiltana vigilia, ja juhlapäivän aamuna on liturgia, ja vedenpyhitys. Ristisaatto kulkee pyhäkön ympäri liturgian loppuvaiheessa. Päiväkahvi järjestetään yleensä kirkon pihassa.

Juhlan troparissa kerrotaan juhlan ydin:

”Kristuksen tulemisen profeetta ja edelläkävijä! Me, jotka rakastamme ja kunnioitamme sinua, emme osaa ansiosi mukaan sinua ylistää, sillä sinun kunniakkaassa ja jalossa syntymässäsi synnyttäjä pääsi vapaaksi hedelmättömyydestään ja isä mykkyydestään, ja maailmalle Jumalan Pojan lihaksi tulemista saarnataan.”

Polvijärven ortodoksisen pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan kirkko sijaitsee osoitteessa: Haavikontie 31, 83700 Polvijärvi.

Polvijärven kirkko on myös Tiekirkko. Se on avoinna 26.6.–4.8. klo 12–16.

Palvelusten ajankohdat: https://ort.fi/taipale/jumalanpalvelukset/



Viinijärven pyhän Jumalanäidin tihvinäläisen ikonin kirkon praasniekka 26.6.

Taipale on ikivanhaa ortodoksista seutua. Ortodoksit jäivät aikoinaan ikään kuin saarekkeeksi luterilaisen valtakulttuurin keskelle.

Taipaleella, eli nykyisessä Liperissä, ortodoksisia kirkkoja on ollut jo useita. Nykyinen kaunis arkkitehtuuriltaan jugend-vaikutteinen kirkko valmistui 1906. Sen suunnitteli pietarilainen rakennusmestari O.J. Leander. Kirkko rahoitettiin pääosin pietarilaisen kauppiaan Ivan Stretskovin lahjoituksin turvin. Rahoittajan toivomus oli, että kirkko pyhitettäisiin juuri Jumalanäidin Tihvinäläiselle ikonille.

Vanhan perinteen mukaan voimme puhua myös Jumalanäidin kirkosta ja praasniekasta. Aattoiltana 25.6. on juhlallinen vigilia, eli aaton jumalanpalvelus. Se kestää noin 2 tuntia. Ortodoksisiin jumalapalveluksiin voi tulla kesken palveluksen, ja sieltä voi lähteä kesken pois. Mutta jos haluaa kokea koko liturgisen ilmapiirin täydellisenä, kannattaa olla palveluksessa alusta loppuun saakka.

Varsinainen praasniekkajuhla on seuraavana päivänä, eli 26.6. Silloin vietämme kunniallisen ja ihmeitätekevän Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin muistoa, ja kirkon nimipäivää. Liturgiaan liittyy ristisaatto ja vedenpyhitys läheiselle Taipaleen joelle.

Taipaleen ortodoksinen kirkko on myös Tiekirkko. Se on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten 26.6.–4.8, ke-su 12–16.

Nettiosoite: https://ort.fi/taipale/2019/06/02/praasniekat-taip...



Ilomantsin Hattuvaaran Petrun praasniekka 28.-29.6.

Hattuvaara on vanha ilomantsilainen kylä. Sen alkuperä on kuitenkin luterilainen, sillä 1600-luvulla kylän perustivat Kainuusta tulleet luterilaiset. Ankarat katovuodet ja huonot elämän mahdollisuudet johtivat kylän autioitumiseen. 1700-luvun lopulta kylään tuli ortodoksisia uudisasukkaita Aunuksen Karjalasta. Uusia sukuja olivat Puruskaiset, Maksimaiset ja Hoskoset. Ainakin osa uudisasukkaista oli vanhauskoisia. Siitä voidaan vetää se olettamus, että syrjäseudulle tultiin pakoon Venäjän valtiovallan toimia, sillä vanhauskoisia suorastaan vainottiin Venäjän valtionhallinnossa ja yhteiskunnassa. Suomen puolella vanhauskoisia ei vainottu, ja heidän sallittiin jopa käyttää omaa raamatunkäännöstään käräjillä valaa vannoessaan.

Luterilainen valtiovalta suhtautui kielteisesti tsasouniin. Ortodoksien olisi pitänyt noudattaa sääntöä, jonka mukaan jumalanpalveluspaikat ja hautausmaat olivat vain kirkonkylissä. Kylien ortodoksit vastustivat tuota käytäntöä usein, ja jatkoivat vainajiensa hautaamista kylien hautausmaihin. Myös tsasounia rakennettiin kielloista huolimatta.

Tsasouna sai kuitenkin olla rauhassa. Samoin kävi jatkosodassa, jolloin sotatoimia käytiin aivan lähellä, noin kilometrin päässä tsasounasta.

Yleensä Petrun praasniekkoihin kuuluu vielä ohjelmaa lounaan jälkeen. Useana vuonna joensuulainen kansantanssiryhmä Motora on esittänyt kansantanssia päiväohjelmassa.

https://ort.fi/ilomantsi/



Iljan praasniekka Ilomantsissa 19.-20.7.

Profeetta Elia on Ilomantsin suojeluspyhä. Iljan praasniekka elvytettiin sodan jälkeen uudestaan 1964 kirkkoherra Kauko Salmisen aikana. Praasniekka sai aivan uuden merkityksen ja sisällön. Vanhan karjalaisen tapakulttuurin sijalle ja sen päälle oli kehitettävä merkityksiä ja tarkoituksia, jotka vetäisivät ihmisiä kirkollisiin juhliin. Jo toisena vuonna 1965 Iljan praasniekkoihin tultiin suurin joukoin, koska samaan aikaan järjestettiin kirkkolaulujuhlat Ilomantsissa.

Arkkipiispa Paavali piti Iljan praasniekkaan osallistumista suurena tehtävänään. Hän osallistuikin niihin aina, kun pystyi. Paavalin mielestä Iljan praasniekassa saattoi aistia ”aidon” karjalaisen vieraanvaraisuuden ja tunnelman.

Lisätietoa: https://ort.fi/ilomantsi/category/praasniekka/ilja...



Honkavaaran pyhän Johannes Kastajan praasniekka 24.6.

Honkavaaran tsasouna saatiin pystyyn pitkällä ja sisukkaalla yhteistyöllä vuonna 2001. Tsasounalla vietetään praasniekkaa samaan tapaan kuin muillakin tsasounilla. Johannes Kastajan päivän aattona 23.6. on kappelissa vigilia, ja seuraavana juhlapäivänä liturgia. Praasniekkaan kuuluva ristisaatto toimitetaan yleensä vain lähellä olevalle matkamiehen ristille, mutta joskus on tehty ristisaatto vedenpyhitykseen myös Hammasjärvelle, joka on noin kolmen kilometrin päässä tsasounasta. Myös lyhempiä ristisaattoja on tehty.

Taustalla oli saada omalle kylälle tsasouna, ja perustelut löytyivät historiasta – Hammaslahdessa oli todennäköisesti toiminut tsasouna jo satoja vuosia sitten. Vuosisatojen aikana tsasouna oli hävitetty, ja ortodoksinen väestö oli siirtynyt paremman elämän toivossa rajan yli Aunuksen Karjalaan ja jopa Tveriin saakka 1600-luvulla.

”Talkootunteja tehtiin valtava määrä. Rakentamiseen osallistuivat paikkakunnan miehet, muutkin kuin seurakuntalaiset, ja me naiset keitimme kahvia ja teimme ruokaa talkoolaisille”, kertoo Tarja Patrikainen, joka vierestä seurasi miehensä Martin antaumuksellista työtä pyhäkön saamiseksi Hammaslahteen.

Honkavaaran pyhän Johanneksen tsasouna on rakennettu siperianmännystä. Mutta mistä varat kokonaiseen suureen tsasounaan? Lähes kaikki varat saatiin lahjoittajilta. Martti Patrikaisella oli laajan yhteydet erilaisiin yrityksiin, joista varat lopulta saatiin. Seurakunnan osuus rahoituksessa oli minimaalinen. Kirkon ulkopuolella on laatta, jossa on lueteltu suurin osa lahjoittajista.

Hirsinen tsasouna on hienolla ja näkyvällä paikalla Honkavaarassa Pyhäselässä. Pyhäkkö on helppo nähdä autoillessa paikan ohi, tai poiketa tsasounaan. Honkavaaran tsasouna on osa Honkavaaran perinnepihaa. Tsasounan tontti on perinnepihan lahjoittama. Kappeli kuuluu Joensuun ortodoksiselle seurakunnalle. Siinä pidetään palveluksia muutaman kerran vuodessa.

Lisätietoja Joensuun ortodoksisten pyhäköiden aukioloista ja palveluksista:

http://www.joensuunortodoksit.fi/jumalanpalvelukse...