Suomen ortodoksisen kirkon teologikoulutus siirrettiin Kuopion pappisseminaarista Joensuun yliopiston yhteyteen 1988. Samalla syntyi tarve omalle seminaarirakennukselle ja kirkolle. Kirkko valmistui 1995.

Yhdessä Ortodoksisen kulttuurikeskuksen kanssa ortodoksinen seminaari ja kirkko muodostavat ainutlaatuisen ortodoksisen kulttuurikorttelin.

Ortodoksisten teologisten oppilaitosten ja seminaarien kirkot on usein pyhitetty juuri apostoli Johannes Teologille. Hänen kirjoittamansa evankeliumi on evankeliumeista pohdiskelevin ja teologisesti virittynyt.

Seminaarin kirkon suojeluspyhiä ovat myös Karjalan valistajat. Heidän nostamisellaan Johanneksen rinnalle haluttiin korostaa heidän suurta merkitystään Karjalan ja koko Suomen kristillistymisessä. Karjalan valistajista jumalanpalveluksissa erityisesti muistellaan Sergei ja Herman Valamolaista, Arseni Konevitsalaista, Aleksanteri Syväriläistä, Trifon Petsamolaista ja Herman Alaskalaista. Heidän lisäkseen on noin 60 muuta Karjalan pyhittäjää, miestä ja naista.

Seminaarin kirkossa toimitetaan päivittäiset jumalanpalvelukset aamuin ja illoin. Opiskelijat toimivat palveluksissa kuoron johtajina, laulajina, tekstien lukijoina ja alttariapulaisina. Palvelukset eivät ole harjoituksia, vaan oikeita ja todellisia papin toimittamia palveluksia.

Kirkko on arkkitehtonisesti poikkeuksellinen kirkkorakennus Suomessa. Bysanttilaistyylisen kirkon suunnitteli arkkitehti Antero Turkki. Kirkon esikuvana on Tessalonikissa 1000-luvulla rakennettu Jumalansynnyttäjän kirkko, jota kutsutaan kupariseppien kirkoksi. Myös ikonostaasin esikuvana on kupariseppien kirkossa. Marmoriset osat veistivät Filippotesten veljekset.

Suomen ortodoksien korkeimman hengellisen johtajan patriarkka Bartolomeoksen myötävaikutuksella kirkkoon saatiin kaikki seinäpinnat kattavat seinämaalaukset. Työn toteutti ikonimaalari Konstantinos Ksenopoulos, jonka työryhmä maalasi ikonit Kreikassa kankaalle. Sieltä ne tuotiin tähän kirkkoon, ja kiinnitettiin seiniin.

Alttarihuoneessa on kuvattu kristityn hengellisen elämän kannalta merkittävimmät tapahtumat. Maalausten aiheet noudattavat yleistä ortodoksisen kirkon kuvaustapaa. Pyhien esipaimenten yläpuolella on kuvattu apostolien ehtoollinen, Kristuksen taivaaseen astuminen, ja Pyhän Hengen vuodattaminen. Tyyliltään seinämaalauksia on kuvattu makedonialaisvaikutteisiksi.

Ylimpänä kupolissa on kuvattuna Kristus Kaikkivaltias, koko maailman Vapahtaja.

Kirkkosalin neliosaiseen kattoon on maalattu Kristuksen elämän oleelliset tapahtumat. Puhutteleva on Kristuksen syntymän eli joulun ikoni. Joulun ehtoopalveluksessa lauletaan: "Mitä toisimme sinulle, oi Kristus, kun sinä meidän tähtemme synnyit maan päälle: enkelit laulunsa, taivas tähtensä, tietäjät lahjansa, paimenet hämmästyksensä, maa luolan, erämaa seimen, mutta me Neitsyt Äidin".

Apostolien rivin alapuolella, lähimpinä kirkkokansaa ovat pyhät, jotka ovat kilvoitelleet kirkon myöhemmän historian aikana. Sotilaspyhät Georgios ja Demitrios ovat esimerkkejä täydellisestä uskollisuudesta Kristukselle ja hänen evankeliumilleen.

Piispallinen palvelus luo erityistä juhlavuutta.

Pyhän apostoli Johanneksen ja Karjalan valistajien kirkossa toimitetaan säännölliset jumalanpalvelukset lukuvuoden aikana. Kaikki ovat tervetulleita palveluksiin uskontokunnasta riippumatta. Lisäksi kirkko on avoinna kesäisin yksityistä tutustumista ja hiljentymistä varten.

Tarkemmat tiedot kirkon aukioloajoista ja muusta kirkkoon liittyvästä: https://ort.fi/seminaari/