18.10.2023 Kaksi uutta lahjoitusta Ortodoksiselle kulttuurikeskukselle
Ortodoksinen kulttuurikeskus sai täydennystä pieneen kirjastoonsa, kun saimme lahjoituksena ensin kirjeitä ja valokuvia rovasti Nikolai (Niilo) Hodjun jäämistöstä ja pian sen jälkeen kirjoja kanttori Pauli Matveisen jäämistöstä.
Lahjoittajat toivovat, että lahjoitukset hyödyttäisivät tulevaisuudessa teologian tutkijoita. Suuri kiitos lahjoituksistanne!
Rovasti Nikolai Hodju, s. 21.5.1914 Impilahden Pitkärannassa, k. 30.7.1980 Lahdessa.
Nikolai (Niilo) Hodju valmistui Sortavalan pappisseminaarista vuonna 1936. Hän oli suomalaismielinen ja kuului niihin oppilaisiin, jotka lakkoilivat venäjän kielen ja slaavin opiskelusta. Piispa Aleksanteri vihki hänet sekä diakoniksi että papiksi vuoden 1938 tammikuussa. Hän toimi matkapappina II piirissä (eli Kemin ja Oulun alueella) 1938 – 39. Kuitenkin jo loppuvuonna 1938 hänet valittiin Ilomantsin seurakunnan kirkkoherran virkaan, jota hän hoiti 16 vuotta. Tämän jälkeen hän siirtyi Lahden seurakunnan kirkkoherraksi. Nikolai Hodju kutsuttiin hoitamaan useita kirkkokunnan ja yhteiskunnan luottamustoimia, kuten pappisedustajaksi kirkolliskokouksiin tai kirkollishallituksen jäseneksi. Ilomantsissa hän toimi kolme vuotta piirinvalvojana, raittiuslautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Ilomantsin sankarihauta- toimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Mannerheimliiton Ilomantsin osaston johtokunnan jäsenenä, sekä uskonnonopettajana Ilomantsin keskikoulussa. Hän toimi myös Ortodoksisten Pappien Liiton puheenjohtajana. Hodju sai rovastin arvon vuonna 1964. Rovasti Nikolai Hodju kuoli Lahdessa 30.7.1980. Ruumiinsiunauksen toimitti Lahden kirkossa KP metropoliitta Johannes ja ruumis laskettiin hautaan Helsingin hautausmaalla.
https://www.geni.com/people/Nikolai-Hodju/60000000... ja http://www.ortodoksi.net/index.php/Nikolai_Hodju sekä lisäykset lahjoituksen perusteella.
In memoriam: Pauli Matveinen
Ajankohtaista | 01.10.2018
Joensuun ortodoksisen seurakunnan pitkäaikaisin kanttori siunattiin haudan lepoon lauantaina 29. syyskuuta.
Dir.mus. Pauli Matveinen siirtyi tuonilmaisiin 12.9.2018. Hän oli syntynyt Ilomantsin Mutalahdessa 3.12.1937. Hän oli Joensuun ortodoksisen seurakunnan pitkäaikaisin kanttori työuran kestäessä yli 30 vuotta.
Paulin työpäivät loppuivat dramaattisesti 20 vuotta sitten. Eräänä syyskuisen Marian päivän aamuna odottelimme viraston tiloissa palveluksen alkamista, kun Pauli tuli kalpeana ja huonovointisena sisään. Hän kertoi ajaneensa autoa ikkuna auki saadakseen riittävästi happea. Lääkintäaliupseerina hän ymmärsi, että tilanne oli vakava, mutta hän halusi tulla ilmoittamaan tarvitsevansa sijaista alkavaan liturgiaan. Ambulanssi vei Paulin Tikkamäelle ja myöhemmin hänelle tehtiin ohitusleikkaus. Olimme kiitollisia, että Pauli sai viettää vielä 20 eläkevuotta perheensä ja seurakuntalaisten kanssa.
Opin tuntemaan työtoverini Paulin pienenä poikana, kun hän tuli 19-vuotiaana nuorukaisena Kuopioon kanttorikurssille 1957. Enpä tiennyt silloin, että laulan myöhemmin hänen johtamassaan mieskuorossa 30 vuotta.
Paulin ensimmäinen työpaikka oli Mikkelin ortodoksinen seurakunta. Hänet valittiin Joensuun seurakuntaan vuonna 1966. Täällä hänen työnsä jatkui syksyyn 1998. Pitkän sairasloman jälkeen hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2000.
Paulin työtehtävät olivat moninaiset. Jumalanpalveluksissa ja erilaisissa toimituksissa laulamisen lisäksi hän opetti uskontoa lukuisissa seurakunnan alueen kouluissa, osallistui nuorisotyöhön laulattaen lapsia leireillä ja kerhoissa. Pauli osallistui seurakunnanneuvoston työskentelyyn ja edusti kirkkokunnan kanttoreita kirkolliskokouksissa useita vuosia. Valtiovalta myönsi Pauli Matveiselle director musices arvonimen ansiokkaasta työstään ortodoksisen kirkkomusiikin hyväksi.
Pauli johti seurakunnan kirkkokuoroa ja vuodesta 1971 lukien Joensuun ortodoksista mieskuoroa viimeiseen työpäivään asti. Kun lukee molempien kuorojen juhlakirjaa (1994, 2004), saa hämmästellä miten valtavan määrän työtä kuorojen toiminta on teettänyt. Harjoitukset, toimitukset, jumalanpalvelukset, konsertit, matkat ja sovitustyö täyttivät päivät. Pauli sai sitoutettua kuorolaisensa kokoontumaan palveluksiin jopa kolme kertaa saman päivän aikana. Kuoroista muodostui hänelle kuin toinen perhe, sillä vapaa-aikaa vietettiin usein yhdessä.
Pauli Matveisen Kuopion kanttorikurssin (1957–1959) opettajina toimivat kanttori Pauli Koukkunen ja silloinen apulaispiispa Paavali. He olivat Valamon ”luostariyliopiston” kasvatteja. Tunnistin Paulin johtamistyylissä ”paavalilaisen” verkkauden ja pyrkimyksen hartaan tunnelman luomiseen. Paulin johtaessa laulua vokaalit olivat pitkiä ja laulajien hengitystekniikka lujilla. Vaikka Paulia arvosteltiin hänen johtamistavastaan, niin loppujen lopuksi hän sai kuorojen laulajat luottamaan ammattitaitoonsa ja ortodoksisen kirkkolaulun tuntemukseen. Juhlakirjassa lukee: ”Paulin linja oli rauhallinen, vakaa ja rukouksellinen laulanta, jossa sanomalla, sanoilla on ensisijainen merkitys.”
Kiitos, Pauli, yhdessä eletyistä vuosista!
Ollos iäti muistettu!
Teksti: Rovasti Kalevi Kokkonen
https://ort.fi/uutishuone/2018-10-01/memoriam-paul...
15.9.2023 Evakkotarinoita- lahjoitus
Valokuvaaja Laura Karlin antoi Ortodoksiselle kulttuurikeskukselle lahjoituksena kaksi Evakkotarinoita- näyttelyssä mukana ollutta valokuvaa tarinoineen. Karlinin Evakkotarinoita- näyttely kiersi Suomea vuosina 2017-2019. Ortodoksisella kulttuurikeskuksella näyttely oli esillä loppukesästä 2018.
Helsingin seurakunnan Ortodoksiviesti-lehti (OV 3/2017) kertoi näyttelystä seuraavaa sen avajaisvuonna:
"Valokuvaaja Laura Karlinin Evakkotarinoita-valokuvanäyttely kertoo rajantakaisesta Karjalasta toisen maailmansodan aikana paenneista ortodoksitaustaisista evakoista, heidän matkastaan ja sopeutumisestaan uusille paikkakunnille. Näyttely koostuu evakoista otetuista henkilökuvista ja heidän haastattelujensa pohjalta kerätyistä tarinoista. Kuvissa on mukana muistoja Karjalasta: kuvatulle tärkeä ikoni tai kori, jolla äiti kuljetti kananmunia myytäväksi naapurikylään. Näyttelyyn kuvatut karjalaiset olivat paetessaan lapsia ja nuoria. Koulussa heille naljailtiin oudon kielen ja uskonnon takia, ja osa kätki juurensa. Uusilla kotiseuduillaan he kohtasivat ennakkoluuloja, mutta myös paljon auttavaisia ihmisiä. Valtavirrasta poikkeava uskonto ja kulttuuri herätti ihmetystä, mutta toisaalta toi turvaa. Karlin halusi tehdä aiheesta näyttelyn, sillä on enää vähän niitä, joilla muistot ovat yhä kirkkaana mielessä. Aihe on ajankohtainen, sillä evakkojen kertomuksissa on paljon samaa kuin tämän päivän turvapaikanhakijoiden tarinoissa. Samalla historiaa huokuva näyttely juhlistaa 100-vuotiasta Suomea."
Myös Laura Karlinin oma mummo oli Karjalan evakko ja yksi inspiraatio näyttelyn tekemiseen.
Laura Karlin on helsinkiläinen valokuvaaja ja yrittäjä, joka keskittyy erityisesti hää-, potretti- ja lehti- ja tapahtumakuvaukseen. Hän on opiskellut valokuvausta opisto- ja yliopistotasolla sekä yksittäisissä workshopeissa sekä Suomessa että ulkomailla, mutta viralliselta koulutukseltaan hän on journalisti. Yrityksen nettisivut: https://www.lkarlin.com/
6.6.2023 Ortodoksisen kulttuurin säätiö sai lahjoituksena ristivitriinin
Helsinkiläinen kuvataiteilija Cia Karlsson lahjoitti Ortodoksisen kulttuurin säätiölle ristivitriinin. Esillä olevat ristit ovat Karssonin edesmenneen ystävän Sami Hatakan keräämiä. Ristejä on yhteensä 548. Niistä suurin osa on käsitelty, niihin on liitetty muita esineitä tai ne ovat hajonneita. Mukana on myös muutamia ristinmuotoisia esineitä.
Cia Karlsson (s.1966) on valmistunut taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta 2001. Hän on opiskellut myös Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa, yliopistossa uskontotiedettä ja työskennellyt mielenterveyshoitajana. Tällä hetkellä hän täydentää taideopintojaan ammattikorkeakoulussa julkisen taiteen linjalla. Teoksillaan hän kertoo kuvittavansa elämän ja kuoleman käsityksiä. Karlsson on Taidemaalariliiton ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Taiteilijan nettisivut: https://ciakarlsson.fi/index.html
Vitriinin on valmistanut arkkitehti Esa Kangas v. 2015. Cia Karlsson kertoo teetättäneensä vitriinin rukousnauhanäyttelyä varten, jotta näyttelyä oli mahdollista siirrellä paikasta toiseen. Vitriini on kiertänyt useissa sairaaloissa ja joissain kirkoissa. Ristinäyttelyä varten vitriinin vaneriset (harmaaksi vahatut) seinät on vahattu uudestaan Osmocolorin peittävällä mustalla vahalla. Ristien kanssa vitriini on ollut vuosina 2020–2021 näytillä kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä nimellä TAIVAANLAHJA – keräilijän ristikokoelma.
Ristivitriini on näytillä Ortodoksisella kulttuurikeskuksella, Kauppakatu 44, samassa huoneessa Pentti Oksasen "Ortodoksipyhäköt Suomessa"- näyttelyn kanssa.
